TUNTEET Anteeksi, olen pahoillani. Nämä kolme sanaa ovat monissa ihmissuhteissa vaikeimmat lausua ja usein vaikeimmat myös hyväksyä. Pyysimme lukijoita kertomaan, mitä he antavat anteeksi ja mitä eivät. Tässä poimintoja.
Entinen mies petti useita kertoja. Otin hänet lopulta takaisin, kun lupasi muuttua. Vaikeaa se oli, mutta annoin anteeksi. Olimme yhdessä vielä vuosia, mutta nyt olemme eronneet. Jäin miettimään kokemaani vääryyttä, ja unohtaminen ei onnistunut. Pettämistä parisuhteessa en enää anna anteeksi.
Nainen, 41 vuotta
Mikäli henkilö on ymmärtänyt tehneensä väärin tai mokanneensa ja näyttää sen, niin on helppo antaa anteeksi, eikä sitä jää murehtimaan. Joskus jää kismittämään, kun asia kuitataan tyylillä "sori" ja kohautetaan olkia niin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.
Nainen, 27 vuotta
Olen antanut anteeksi, vaikka sitä ei väärintekijä koskaan pyytänytkään minun tekevän. Annoin anteeksi itseni vuoksi. Jos ei pysty antamaan anteeksi, se voi johtaa kaunaan, katkeroitumiseen ja vihanpitoon. Joskus se voi olla hyvinkin vaikeaa.
Nainen, 58 vuotta
Lähes joka päivä asiakaspalvelutyössä antaa anteeksi asiakkaiden henkilökohtaisuuksiin meneviä solvauksia. Joskus helpompaa, joskus todella vaikeaa, jos toinen on onnistunut sohaisemaan arkaan paikkaan.
Nainen, 36 vuotta
En ole antanut anteeksi. Miksi pitäisi, kun toinen on tehnyt tosi pahasti. On voimaannuttavaa surun ja pelon jälkeen pyyhkiä tällainen ihminen pois mielestä. Minulla on ollut yksi pettäjämies sekä väkivaltainen, vaarallinen psykopaattimies. Kummankaan kanssa ei sovittu, molemmat saivat häipyä. Kumpaakin olin rakastanut tosi paljon, ja uskon, että toisinpäinkin.
Nainen, 65 vuotta
Yli kymmenen vuotta sitten annoin anteeksi ystävälle, joka petti lupauksensa. Hän jätti minut yksin, kun elin vaikeaa aikaa. Anteeksi antaminen oli tosi vaikeaa. Olin vihainen ja pettynyt. Juuri silloin, kun tarvitsin ystävää kipeimmin, hän hylkäsi minut. Hän pyysi anteeksi melko pian tapahtuneen jälkeen. Kuitenkin tapahtuma jätti syvän jäljen ystävyyteemme. Luottamus oli saanut kovan kolauksen, eikä ystävyytemme koskaan palautunut entiselleen.
Nainen, 68 vuotta
Työpaikkakiusaamista esimiehen taholta en voi antaa anteeksi.
Nainen, 54 vuotta
Ihmisyyteen kuuluvat virheet ja välillä toisia loukkaava käytös, pitää uskaltaa kantaa vastuu, ja samalla huomaat, että ne, jotka sinusta oikeasti välittävät, antavat anteeksi ja läheisyys säilyy.
Nainen, 46 vuotta
Lääkärin tehtyä virheen lapsemme hoidossa tapasimme jälkeenpäin keskustellaksemme aiheesta. Lääkäri pahoitteli tapahtunutta, mutta seuraamukset olivat tuoreena mielessä, enkä ollut valmis antamaan anteeksi. Olin vihainen, ja viha teki siitä vaikeaa. Poistuin paikalta.
Nyt muutama vuosi jälkeenpäin tuntuu kuitenkin, että olen ajan kuluessa antanut anteeksi. Kyseessä oli kuitenkin vahinko, ja on kohtuutonta syyttää ketään siitä. Haluaisin, että lääkärikin tietäisi sen ja ettei asia vaivaisi häntä enää.
Nainen, 31 vuotta
Olen antanut anteeksi omalle puolisolle. Anteeksiantaminen oli todella vaikeaa. Tunsin itseni niin syvästi loukatuksi ja häväistyksi. Jos minulla ei olisi ollut uskoa Jumalan anteeksiantamukseen, en olisi koskaan kyennyt vilpittömästi ja sydämestäni antamaan anteeksi.
Nainen, +60 vuotta
Lapsen takia on pitänyt oppia elämään todella rumien ja ikävien asioiden kanssa, joita tapahtui aikoinaan lapsen isän ja minun välilläni. Minun ei tarvitse antaa anteeksi kaikkea, mutta ajan kanssa opin hyväksymään tilanteen. Se vaati järjettömän määrän itsehillintää ja itsetutkiskelua, mutta exäni kohtelee lastamme hyvin, enkä halunnut pilata heidän suhdettaan aikuisten sotkujen takia.
Nainen