Lappeenrantalainen vihreiden valtuutettu Kimmo Klemola on aiemminkin kritisoinut kaupungin lentokenttään tekemiä satsauksia.
Klemola ei suuremmin ilahtunut viimeisimmästä käänteestä, jossa lentoasemasäätiö haki, ja sai, kaupungilta 800 000 euroa Lappeenrannan lentokentän toiminnan tukemiseen.
Saimaan Lentoasema säätiö sr -konserni omistaa täysin Lappeenrannan Lentoasema Oy:n osakekannan. Lappeenrannan lentoasema Oy on hakenut liikenne- ja viestintäministeriöltä miljoonan euron valtionavustusta tälle vuodelle.
Hallituksen eroaminen kuitenkin keskeytti valtionavustusten käsittelyn, eikä uudesta käsittelyajankohdasta ole tietoa.
Tätä vajetta paikatakseen lentoasemasäätiö kääntyi kaupungin puoleen, ja avustus irtosi sillä ehdolla, että se maksetaan takaisin siltä osin kuin valtio tukea myöntää.
Lisäksi säätiö velvoitetaan aloittamaan neuvottelut lentoliikenteen muiden hyödynsaajien kanssa niiden osallistumisesta toiminnan rahoittamiseen.
Klemola luonnehtii menettelyä riskipeliksi.
– Aina on olemassa mahdollisuus, että valtionavustusta ei tulekaan ja kaupunki, eli veronmaksajat, jäävät maksumiehiksi.
Klemolan mukaan lentokenttä ei tule pärjäämään ilman kaupungin eli veronmaksajien tukea.
– Näillä lennoilla Lappeenrannan veronmaksajien osuus on parin miljoonan luokkaa. Jos lisälentoja hamutaan, kulut kasvavat.
Klemolan mukaan lentoliikenne on ollut liian yksisuuntaista.
– Ei tänne ole suuria turistivirtoja saatu, ja suhtaudun myös esitettyihin ennusteisiin suurella varauksella.
Taloustutkimus Oy:ltä tilatun tutkimuksen mukaan lentomatkustajat toisivat yhteensä lähes 30 miljoonan euron matkailijatulot Etelä-Karjalaan, Etelä-Savoon ja Kymenlaaksoon jo vuoden 2021 aikana.
– Aika omituiselta ne luvut mielestäni kuulostivat, eikä niissä ollut huomioitu menetettyjä euroja, kun paikalliset valitsevat lähialueen lomakohteen sijaan halvan matkan ulkomaille.
Klemola olisi laittanut lentokentän sijaan kaupungin rahoja esimerkiksi camping-elinvoimaan ja vesitorniin.
Hän uskoo, että niistä olisi saatu enemmän hyötyjä kuin lentokentän tukemisesta.
– Sekin ihmetyttää, että joukkoliikenteen kehittämiseen ei tunnu löytyvän rahaa millään. Se, jos mikä, olisi elinvoimaisuuden edistämistä, Klemola näkee.
Klemola olisi myös valmis lentoveron käyttöönottoon.
– En minä itkisi, vaikka tuosta kentältä ei yhtään lentoa lähtisi. Hyvin pärjättiin pari vuotta ilmankin.