Suomalainen on seurallinen luonnossa liikkuja, kertoo Yksi elämä -terveystalkoiden teettämä tutkimus. Erot Suomen sisällä ovat kuitenkin näkyviä.
Suomalaiset liikkuvat ennen kaikkea sosiaalisuuden ja seurallisuuden vuoksi. Asia ilmenee Yksi elämä -hankkeen selvityksestä, johon vastasi yli 700 suomalaista.
– Vastaajat ympäri Suomea korostivat seuran merkitystä liikunnan ilolle. Seura voi löytyä kanssaliikkujasta tai esimerkiksi lenkkeilyseurana toimivasta koirasta, kertoo viestintäpäällikkö Eija Seppänen Yksi elämä -terveystalkoista.
Pääkaupunkiseudulla ja muualla Etelä-Suomessa asuvat olivat sitä mieltä, että liikkumaan innostaa ennen kaikkea sosiaalisuus ja liikunnasta saatava hyvä olo. Luontoon pääseminen, joka korostui muualla Suomessa, ei ollut etelässä yhtä suuri liikkumaan kannustava tekijä.
Muuhun Suomeen verrattuna etelässä kiinnitettiin huomiota paljon myös painonhallintaan, ulkonäköön ja liikunnan terveysvaikutuksiin. Pääkaupunkiseudulla myös liikunnan aikana kuunneltava musiikki toimi motivaattorina.
Vastaukset jakaantuivat naisten ja miesten välillä. Naiset hakivat liikunnasta ennen kaikkea hyvää oloa ja terveyttä, kun miesten vastauksissa korostui puolestaan liikunnan merkitys elämäntapana.
Miehille myös kunnon kohotus oli tärkeämpää kuin naisille, joilla kovan kunnon merkitys jäi liikuntaan innostajana hieman ulkonäön ja painonhallinnan taakse.
Eroja havaittiin myös nuorten ja vanhempien liikkujien välillä. Alle 39-vuotiaita vastaajia innosti iäkkäämpiä enemmän musiikki, uudet kokemukset ja kunnon kohotus. Yli 60-vuotiailla vastaajilla liikunnan pariin houkutteli hyvä olo ja hyötyliikunta.
Keski-ikäiset eli 40–59-vuotiaat vastaajat kaipasivat ulkoilmaan: luonto ja sää olivat tärkeimmät liikkumaan innostavat tekijät. Myös liikunnan terveysvaikutukset ja liikunta elämäntapana korostuivat tässä ikäryhmässä.