Pellot ovat kuivuneet hitaasti kylvökuntoon runsaslumisen talven ja kevätsateiden jäljiltä. Kylvöjen käynnistymistä viivästyttää peltojen hitaan kuivumisen lisäksi märän syksyn takia keväälle siirtyneet lannan levitykset ja peltojen muokkaukset.
Täyteen vauhtiin kevätkylvöjen arvioidaan pääsevän vasta äitienpäivän jälkeen. Kevyillä hietamailla varhaisherneen ja –porkkanan kylvöt sekä varhaiskaalin ja jäävuorisalaatin istutukset ovat käynnistyneet Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Varhaisperunoiden istutukset aloitettiin varhaisperunan päätuotantoalueilla Varsinais-Suomessa maalis- ja huhtikuun vaihteessa. Syysviljojen, nurmien ja marjakasvustojen kasvu on vasta käynnistynyt Etelä-Suomessa.
Syysviljat ovat aloittamassa kasvuaan maan eteläosissa. Säiden viilentyminen huhtikuun lopussa ja yöpakkaset maan keskiosissa ovat hidastaneet kasvuun lähtöä. Syysviljat, joita saatiin yleisesti hyvin vähän kylvöön, ovat talvehtineet tyydyttävästi lähes koko maassa.
Tavanomaista heikompia ruiskasvustoja on Pohjanmaan rannikkoalueella ja Pohjois-Pohjanmaalla. Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Etelä-Pohjanmaalla puolestaan syysvehnäkasvustot ovat tavanomaista heikompia.
Syysviljojen kevätlannoitukset aloitettiin Satakunnassa huhtikuun alkupuolella ja Kymenlaaksossa huhtikuun puolivälissä. Varsinais-Suomessa ja Etelä-Suomen rannikkoalueella syysviljojen ja nurmien lannoitukset aloitettiin viikko sitten, mutta paikoitellen kevätlannoitukset ovat vasta alussa.