TYÖELÄMÄ Jopa puolet yrittäjistä rasittuu liikaa työssään.
Lokakuussa julkaistun Menesty yrittäjänä -tutkimuksen mukaan valtaosa yrittäjistä nauttii työstään. Pelkkää ruusuilla tanssimista se ei kuitenkaan ole, sillä jopa puolet yrittäjistä kokee työssään ylirasitusta.
Yrittäjät myös tekevät hyvin pitkää päivää. Viime syksynä toteutetun Yrittäjägallupin mukaan lähes puolet heistä tekee yli 50-tuntista työviikkoa ja kahdeksan prosenttia yli 70-tuntista viikkoa.
Pitkät työpäivät aiheuttavat noin puolelle yrittäjistä ylirasitusta. Kuitenkin vain 12 prosenttia kertoo olevansa jatkuvasti ylirasittunut tai lähellä loppuun palamista.
Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikön Harri Hellsténin mukaan ilmiötä selittää yrittäjien innostus ja työn imu.
– Yrittäjät ovat usein erittäin innostuneita työstään, eivätkä aina muista ajatella omaa jaksamistaan tai työkykyä ylläpitäviä taukoja, lepoa ja virkistymistä. Vastuu jaksamisesta on kuitenkin yrittäjällä itsellään, ja heidän kannattaisi muistaa, että ihminen ei ole kone. Vaikka työ on kuinka innostavaa, saattavat keho ja mieli väsyä.
Huolestuttavana voi pitää sitä, että yrittäjät sinnittelevät jaksamisongelmien kanssa usein yksin. Vain yhdeksän prosenttia on hakenut apua terveydenhuollon ammattilaisilta, lähipiiriltä tai harrastuksista.
Miksi yrittäjät eivät hae apua jaksamisongelmiinsa?
– Tämä johtunee ainakin osittain siitä, että terveydenhuollon tukipalvelujen järjestäminen ei ole yrittäjälle pakollista. Siksi esimerkiksi työterveyshuolto on harvoin järjestetty.
Myös sillä on vaikutusta, että valtaosa yrittäjistä toimii edelleen yksin. Ongelmia myös piilotellaan.
– Yksinyrittävällä ei ole päivittäin työpaikalla henkilöitä, jotka riittävän aikaisessa vaiheessa havaitsisivat ongelmat. Lisäksi suomalaiseen kulttuuriin ei edelleenkään sovi kovin hyvin heikkouden ja epäonnistumisen tunnustaminen, joten yrittäjät todennäköisesti myös piilottelevat jaksamisongelmiaan lähipiiriltään, Hellstén uskoo.
Vaikka jaksamisongelmat vaikuttavat yritystoimintaan negatiivisesti, ei jarrua osata painaa. Päinvastoin.
– Lääke jaksamisongelmaan saattaa olla pyrkimys tehdä vieläkin enemmän. Siksi pitää aktiivisesti levittää tietoa, että myös yrittäjän on ok sanoa, että ei jaksa.
Menesty yrittäjänä -tutkimuksen mukaan avainasemassa yrittäjien jaksamisessa ja työstä nauttimisessa ovat tunne työn sujuvuudesta sekä sosiaaliset verkostot. Työhyvinvointiin vaikuttavat johtamis- ja talousosaaminen, myynti- ja markkinointitaidot sekä henkilökohtaiset voimavarat, jotka syntyvät muun muassa elämäntavoista ja sosiaalisista verkostoista.
Hellstén näkee yrittäjän johtamis- ja taloudellisen osaamisen ja yrityksen menestymisen sekä yrittäjän hyvinvoinnin välillä vahvan yhteyden.
– Tukemalla yrittäjän osaamista vapautamme hänet myös huolehtimaan itsestään paremmin.
Konkreettisesti itsestä huolehtiminen on Hellsténin mukaan esimerkiksi sitä, että ihminen ottaa aikaa myös palautumiselle.
– Kukin käyttää sen sitten itselleen parhaiten toimivalla tavalla. Esimerkiksi lepäämällä, liikkumalla, harrastamalla, matkustamalla tai läheisten seurassa.
Osa voi saada helpotusta työtaakkaan delegoinnilla.
– Usein kannattaa pyrkiä delegoimaan hallinnollisten tehtävien hoitaminen esimerkiksi tilitoimistolle, jolloin saa keskittyä itse tuottavaan toimintaan eli siihen, jonka vuoksi useimmat ovat yrittäjäksi ryhtyneet. Myös muun muassa markkinoinnissa ja muussa toiminnassa, joka ei ole ominta osaamista, kannattaa käyttää apua. Vaikka avusta joutuu maksamaan, säästyy aikaa ja tuloskin on usein parempi, Hellstén summaa.