Selvitykset Eksoten strategiakaudesta ja kuntien kantokyvystä valmistuivat. Selvitysten mukaan Etelä-Karjalassa sote-palveluissa on tehty merkittävää rakennemuutosta ja sote-kustannusten kasvu on ollut erittäin maltillista muuhun maahan verrattuna.
Samaan aikaan kuntien valtionosuuksien määrä, verotulot sekä asukasmäärä ovat laskeneet, mikä kiristää kuntien taloutta. Etelä-Karjalan kuntien tulevaisuus näyttää erittäin haastavalta, mutta strategisilla valinnoilla ja yhteistyöllä on mahdollista pärjätä tulevaisuudessakin.
Eksoten toiminta on tehokasta, mutta tulevaisuuden valintoja on tehtävä NHG:n selvityksen mukaan Eksote on vuosina 2014–2018 onnistunut tuottamaan palvelut tehokkaasti ja pärjännyt sairaanhoitopiirien välisissä vertailuissa erittäin hyvin.
– Keskimäärin menojen kasvu on ollut Eksotessa noin kaksi prosenttia vuodessa, mikä on erittäin maltillista, toteaa konsultti Olli Tolkki.
– Strategian mukaiset muutokset näkyvät selvästi palvelurakenteissa. Vanhuspalvelujen pääpaino on siirtynyt kotihoitoon. Aikuispalveluissa ja avoterveydenhuollossa nähdään jopa poikkeuksellista negatiivista kulujen kasvua.
Eksoten erikoissairaanhoidon kustannukset ovat kuitenkin nousseet. Kustannusten nousu selittyy muun muassa sillä, että avoterveydenhuollon ja hoivan palveluja on integroitu ja siirretty keskussairaalan yhteyteen. Lisäksi 2018 alussa voimaan tullut keskittämisasetus on lisännyt Eksoten tarvetta ostaa palveluita yliopistosairaaloista. Myös asukkaiden sairastavuus lisäsi näitä ostoja.
Lisäksi laajan päivystyksen sairaala vaatii tietyn resurssin, joka vaatisi laajemman väestöpohjan kuin väestöltään vähenevässä maakunnassa tulevaisuudessa on.
– Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon käänteinen integraatio olisikin tarpeen eli erikoissairaanhoito voisi tukea perusterveydenhuoltoa aiempaa vahvemmin, Tolkki pohtii.
Konsulttien mukaan vanhustenhuollossa tarvittaisiin joustavuutta palveluihin kotihoidossa sekä lääkäripalveluita ja monimuotoisia asumisvaihtoehtoja. Nämä toimet voisivat vähentää erikoissairaanhoidon ja päivystyksen tarvetta niin ikäihmisten kuin paljon palveluja käyttävien asiakkaiden osalta.
Perlacon Oy:n konsultti Eero Laesterä on tarkastellut kuntien 2008−2017 vuosien kulujen kasvua. Sote-menojen kasvu on ollut keskimäärin 65,9 % kokonaiskasvusta, kun valtakunnallisesti soteen on kohdistunut menojen kasvusta 73,7 %.
Etelä-Karjalassa sote-menot ovat vieneet kulukasvusta eniten Savitaipaleella (86,8 %) ja vähiten Imatralla (58,6 %). Kuntien muiden kuin sote-menojen kasvu on ollut rajallista. Kuntien rahoituksen kasvumahdollisuus sote-palveluihin on keskimääräisesti noin 1,55 % vuosina 2018−2020. Vuoteen 2022 mennessä kasvu saisi olla hieman alle 2 %.
Mikäli Eksote ja kunnat jatkavat toimintaansa nykyisellään, on kuntien tulevaisuus erittäin haastava. Taipalsaaren talous on jo nyt kriittisessä tilassa ja Lemillä mittarit kääntyvät huolestuttaviksi parin vuoden sisään. Noin viiden vuoden päästä tilanne on erittäin huolestuttava myös muissa kunnissa.
Lappeenrannan kaupungin rahoitusjohtaja Jari Iskaniuksen mukaan konsulttien selvitykset tukevat kaupungin näkemystä tilanteesta. Sote-menojen kehitys, mittava investointiohjelma ja heikentynyt verotulokehitys tarkoittavat sitä, että koko kaupunkikonsernin on pikaisesti etsittävä toimenpiteitä, joilla kehitys käännetään.
– Nyt tehdyt laskelmat toimivat herätteinä kunkin kunnan tulevaisuussuunnittelulle. Laskelmat eivät ole ennusteita, vaan ne kuvaavat mitä tapahtuu, mikäli mikään ei muutu kunnan toiminnassa tai toimintaympäristössä. Sopeuttamisen tarve on jyrkempi ja nopeampi, mikäli maakunta- ja sote-uudistus ei toteutuisi, kertoo Laesterä.