Tartto kiinnostaa turisteja koko ajan enemmän – Kansallismuseo vie vierailijan syvälle historiaan, ja Ylösalainen talo kääntää huonekalut nurin

Keskellä Tarton Raatihuoneen toria kohoaa patsas, jossa kaksi nuorta opiskelijaa kietoutuu toisiinsa. Veistossuihkulähde Suutelevat opiskelijat on virolaisen Tarton keskeinen tunnusmerkki. Vesi ryöppyää villinä lähteestä, jonka ympärillä matkailijat kuvauttavat itseään.

Torin kauniit rakennukset ovat peräisin 1700-luvulta ja edustavat klassisistista arkkitehtuuria. Kesällä tori on täynnä hälinää ja vilinää. Siellä on hyviä ravintoloita, kahviloita, pikku putiikkeja ja ulkoilmakonsertteja.

Myös torin ympäristössä kohoaa upeita historiallisia rakennuksia, kuten Tarton yliopisto.

Matkailukaupunkina Tartto on hyvässä nosteessa. Sinne pääsee parissa tunnissa Tallinnasta junalla, bussilla tai omalla autolla. Helsingistä Tarttoon voi myös lentää.

Tarton vetonaula muutaman viime vuoden aikana on ollut Viron kansallismuseo muutaman kilometrin päässä ydinkeskustasta. Entiselle sotilaslentokentälle rakennettu museo esittelee suomalais-ugrilaisten kansojen elämää ja Viron historiaa yhdeksän tuhannen vuoden ajalta.

Uralin kaiku -näyttely kertoo vepsäläisten, vatjalaisten ja samojediperheiden arkielämästä. Kohtaamisia-näyttely vie aikamatkalle Viron historiaan. Sen teemoja ovat muun muassa kivikausi, rautakausi, kristinuskon tulo, kirjan aika, miehitys, nykyaika ja vapaus.

Yli kuudentuhannen neliön rakennuksessa on tiloja myös vaihtuville näyttelyille. Elokuussa museossa avautuu virolaisen taidekeräilijä Jaan Manitskin kokoelmista koottu näyttely. Ensi vuonna museoon tulee satunäyttely. Siellä järjestetään myös konsertteja.

Museon markkinointijohtaja Kalmar Kurs kertoo, että viime vuonna museossa vieraili kahdeksantuhatta suomalaista. Se oli 38 prosenttia museon ulkomaalaisista vieraista. Museosta voi varata suomenkielisen opastuksen.

Pari vuotta sitten kansallismuseon naapurissa avattiin Ylösalainen talo, jossa kaikki on nurin niskoin ja kallellaan. Pöydät, tuolit, ikkunaverhot, kylpyamme ja lamput roikkuvat katosta. Jääkaapissakin purkit ja tölkit roikkuvat väärinpäin.

Talo on hauska elämys lapsille, mutta aikuisia saattaa huimata, kun tasapainoaisti joutuu koetukselle.

Tartto on Viron vanhin kaupunki. Se kilpailee Narvan kanssa, kummasta tulee Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2024.

Tarton keskellä virtaa Emajoki. Joen rannoilla on puistoja ja lenkkipolkuja. Joelle pääsee risteilemään. Mukava kokemus on laivaristeily keskiaikaisen mallin mukaan rakennetulla Jõmmu-lotjalla.

Perin kilometrin päässä sijaitsee vanha tehdasalue, Aparaattitehdas, joka on nykyään luovan toiminnan keskus ja vastaa Tallinnan Telliskiveä. Neuvostoaikana siellä työskenteli 1 500 tehdastyöläistä, jotka valmistivat erilaisia koneita ja koneenosia.

Itsenäisessä Virossa tehdas lopetettiin, ja se pysyi pitkään tyhjänä. Vuodesta 2014 tehdasta alettiin kehittää kulttuurikäyttöön.

– Tehtaassa on neljä ravintolaa, kahvila, antikvariaatti, taidegallerioita, tanssistudio, toimistoja, pikkuputiikkeja, taiteilijoiden työhuoneita, toimistoja sekä tiloja työpajoille ja tapahtumille, kertoo Karmen Otu ohjelmajohtaja.

Alueen sydän on suuri sisäpiha tehdasrakennusten keskellä. Ravintolat kantavat kesällä pöydät ulos, lapset leikkivät hiekkalaatikoilla ja piirtävät kuvia asvaltille.

Pihalla järjestetään konsertteja, kirpputoreja ja elokuvaesityksiä. Joskus siellä näkee mustan kissan. Se on tehtaan oma kissa, Johannes Gutenberg, joka viettää tehtaassa kissanpäiviä. Sillä on ruokakuppeja ympäri tehdasta, ja kissan kuvat koristavat käytäviä.

Teksti: Sirpa Pääkkönen

Kuvat: Malle Kolnes