Nykyajan naapurikyttääjä ei ole enää parvekkeeltaan tai verhojen raosta pihaa valvova mummeli.
Sen sijaan parikymppiset nuoret ja hyvätuloiset suomalaiset selvittävät muita ahkerammin, millaisia naapureita heillä on.
Vuokrakotiyhtiö Saton tekemän kyselyn mukaan kuusi prosenttia suomalasista on googlannut naapurinsa. Ikäryhmistä kaikkein ahkerimpia googlaajia ovat 16–24-vuotiaat, joista 10 prosenttia on etsinyt verkosta tietoa naapurustonsa jäsenistä.
Naapureitaan googlettaa ahkerasti myös suurimman tuloluokan, eli yli 80 000 euroa vuodessa tienaavien joukko.
Heistä peräti 11 prosenttia myönsi hakeneensa tietoa naapureistaan verkosta.
Kyselyn mukaan kyttääminen ei juuri miellytä suomalaisia. 14 prosenttia vastaajista kertoi, että kyylääminen ärsyttää.
Kyttäämistä enemmän ärsyttävät vain yleisten alueiden ja tilojen roskaaminen sekä jätekatoksen epäsiisteys ja väärinkäyttö. Roskaamista kertoi pitävänsä ongelmana 17 prosenttia vastaajista.
Ärsyyntyminen on ikäkysymys. Eniten naapureistaan ärsyyntyvät 25–34-vuotiaat vuokra-asukkaat ja vähiten 55–69-vuotiaat.
Yleisesti ottaen kysely antaa varsin hyvän kuvan vuokratalojen naapurisovusta. Peräti 84 vastaajista kertoi, että tervehtii naapuriaan. Moni on myös vähintään hyvänpäiväntuttava.
– Naapureiden kohtaaminen ei jää vain tervehtimiseen, sillä yli 61 prosenttia vaihtaa naapureidensa kanssa kuulumisia heidät nähdessään. Tämä on mielestämme hyvä uutinen, sillä se lisää myös asumisviihtyvyyttä, liiketoimintajohtaja Antti Asteljoki kommentoi Saton tiedotteessa.
Hyvästä naapurihengestä todistaa sekin, että 42 prosentin mukaan naapureissa ei ärsytä mikään.
Vain neljä prosenttia vastaajista kertoi, että naapurin häiritsevän käyttäytymisen vuoksi on pitänyt soittaa hätänumeroon. 76 prosenttia ei ole puuttunut naapureidensa käyttäytymiseen lainkaan.
Naapureiden häiritsevää käytöstä ei kuitenkaan katsota läpi sormien.
Kahdeksan prosenttia suomalaisista on ollut aiheen tiimoilta yhteydessä isännöitsijään.
Seitsemän prosenttia on käynyt soittamassa naapurin ovikelloa ja sanonut häiritsevästä asiasta suoraan.
Oman ja viereisen asunnon välistä seinää, kattoa tai lattiaa myöntää hakanneensa neljä prosenttia ihmisistä.
Tutkimuskysymyksiin vastasi 1000 suomalaista. Dagmarin tekemän tutkimuksen otos edustaa 16–69-vuotiasta suomenkielistä väestöä Manner-Suomessa.