Jani Mäkelältä kirjallinen kysymys: "Onko hallitus aikeissa rajoittaa sananvapautta tavanomaisten puhekielisten ilmaisujen suhteen?"

– Onko hallitus aikeissa lainsäädäntötoimin, viranomaisohjeistuksin tai kaupallisiin toimijoihin vaikuttamalla rajoittaa sananvapautta tavanomaisten puhekielisten ilmaisujen suhteen, tiedustelee kansanedustaja Jani Mäkelä (ps.) kirjallisessa kysymyksessään, jonka hän jätti asianosaisen ministerin vastattavaksi tänään.

Valtioneuvosto julkaisi 4.10.2019 tutkimuksen ”Viha vallassa: Vihapuheen vaikutukset yhteiskunnalliseen päätöksentekoon”.

Tutkimus käsitteli yhteiskunnallisiin vaikuttajiin kohdistuvia, negatiiviseksi koettuja ilmaisuja julkisessa keskustelussa ja sosiaalisessa mediassa.

Suomen laki ei tunne vihapuheen käsitettä.

– Tutkimuksessa se määriteltiin hyvin vapaamuotoisesti ja laajasti. Seurattaviksi hälytyssanoiksi eli vihapuheeksi on listattu muun muassa tavanomaisia kirosanoja sekä yleisen elämänkokemuksen perusteella lievästi tai ei ollenkaan loukkaavia ilmaisuja, esimerkiksi ”hyysätä”, ”kukkahattutäti” tai ”soijapoika”. Määrittelyssä oli havaittavissa asenteellisuutta, esimerkiksi hyvin loukkaavia ilmaisuja ”natsi”, ”fasisti” tai ”rasisti” ei määritetty hälytyssanoiksi, Mäkelä taustoittaa.

Hän jatkaa, että valtiovalta on jatkuvasti antanut viestiä, ettei vihapuhe ole hyväksyttävää, ja että yhteiskunta tulee puuttumaan siihen myös viranomaistoimin.

– Kansalaisten keskuuteen on levinnyt epätietoisuutta siitä, aikooko hallitus puuttua tavanomaiseen kansankieleen ja pyrkiä kieltämään valtaapitävien arvostelun lievinkin ilmaisuin. Tällainen valtiovallan toiminta ei kuulu länsimaiseen oikeusvaltioon, demokratiaan eikä sananvapauskäsitykseen, Mäkelä perustelee kirjallista kysymystään.

Lue lisää aiheesta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut