Syksyisin lisääntyvällä puunpoltolla voi vaikuttaa tuntuvasti kotitalouden energiakustannuksiin. Tulisijat voivat tuoda merkittävästi säästöjä esimerkiksi pientalojen lämmityskustannuksiin, sillä 1950–1970 -luvun sähkölämmitteisissä omakotitaloissa lämmitykseen käytettävän sähkön osuus voi olla jopa 70 prosenttia.
Puuta voi polttaa kuitenkin eri tavoilla ja oikeanlaisella puunpoltolla voidaankin vaikuttaa siihen, kuinka puun sisältämä energia ja rahallinen säästö saadaan hyödynnettyä, kertoo ympäristönsuojelupäällikkö Sara Piutunen Lappeenrannan seudun ympäristötoimesta.
– Energiatehokkaassa tulisijan käytössä keskeistä on polttaa uunillinen pilkkeitä kerralla tehokkaasti ja puhtaasti. Varaavissa tulisijoissa rakenteeseen varastoitunut lämpö vapautuu tasaisesti ja pitkään, Piutunen sanoo kaupungin tiedotteessa.
– Puun olisi myös hyvä olla mahdollisimman kuivaa, koska kuivassa puussa energiaa ei kulu veden poistamiseen, Piutunen lisää.
Omakotitalon lämmitysmenetelmällä voidaan merkittävästi vaikuttaa pientalon kasvihuonekaasupäästöihin. Oikein käytettynä polttopuu tai pelletti on uusiutuva polttoaine, jolla on muun muassa öljylämmitykseen verrattuna pienempi kasvihuonekaasupäästövaikutus.
Väärin käytettynä tulisija voi aiheuttaa viihtyvyyshaittaa, joka pahimmillaan johtaa naapurisovun menettämiseen sekä terveyshaittoihin. Puunpolton savujen on todettu olevan merkittävimpiä ilmansaasteita pientaloalueilla. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi on saanut valituksia esimerkiksi uutena tulisijan käyttömuotona tulleista kylpytynnyreistä, kertoo Piutunen.
– Kylpytynnyreiden lämmitys kestää useamman tunnin ja koska piiput ovat matalampia, savu jää leijumaan alas.
Tulisijan hyvä ilmavirtaus ja korkea polttolämpötila vähentävät merkittävästi palokaasujen haitallisten aineiden, kuten pienhiukkasten, hään ja muiden terveydelle haitallisen aineiden määrää. Kitupolton seurauksena syntyvä musta hiili lisää ilmakehän lämpenemistä.
Lappeenrannassa puun pienpolton vaikutuksia seurataan Tirilän mittauspisteellä. Kokonaisuudessaan mittaustulokset ovat nähtävillä Ilmatieteenlaitoksen sivustolla.
Myös tulisijojen paloturvallisuuteen voi vaikuttaa monella tavalla
Tulisijan käytössä tulee huomioida myös paloturvallisuus. Oleellista on ensinnäkin, että tulisijan nuohous on suoritettu säännöllisesti ammattilaisen tekemänä.
Pelastuslaitos on jouduttu välillä kutsumaan paikalle, kun tulisija ei ole lähtenyt vetämään savua ulos kunnolla. Tällainen ongelma tulee useasti silloin, jos tulisija on ollut pitkään lämmittämättä, ilma on vielä kosteaa ja on matalapainetta, sanoo Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen johtava palomestari Simo Viholainen tiedotteessa.
– Hormia voi houkutella vetämään muun muassa puhaltamalla lämmintä ilmaa hiustenkuivaajalla nuohousluukusta.
Viholainen muistuttaa, että ensimmäisillä kerroilla ei puuta kannata myöskään polttaa liian rajusti, jotta lämpölaajeneminen ei yllätä ja tulisija tai hormi vaurioidu.