Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Testamentteja tehdään aiempaa enemmän – "Harvemmin perinnöissä on mitään erikoisempaa"

Imatralla saadaan keskimäärin 27 168 euron perintöjä.

Ruokolahdella ja Rautjärvellä tilanne on hyvin samankaltainen: Ruokolahdella keskimääräinen verotettava perintö oli viime vuonna lähes tasoissa Imatran kanssa, 27 164 euroa, ja Rautjärvellä 28 506 euroa.

Parikkalassa jäädään hieman näiden summien alle keskimäärin 25 883 euron perinnöillä.

Tiedot käyvät ilmi Ilta-Sanomien julkaisemasta listauksesta, joka on laadittu Verohallinnosta saatujen tietojen perusteella.

Koko Suomessa perintöjä jaettiin viime vuonna yhteensä lähes kuudella miljardilla eurolla.

Ahvenanmaan kunnissa perinnöt ovat Ilta-Sanomien mukaan maan suurimpia. Suurimmissa keskiperinnöissä vuodelta 2018 listan kärkipaikkaa pitää Geta 181 286 eurolla.

Listauksen osalta on syytä huomioida, että yksittäinenkin suuri perintö voi nostaa koko kunnan lukua merkittävästi.

Asianajaja Jarmo Salmi Imatralta toteaa summien kuulostavan saman tasoisilta kuin mihin hän omassa työssään törmää.

– Keskiarvo on aina keskiarvo. Suurempien perintöjen vastapainoksi toisessa päässä ovat ne ihmiset, joilta ei jää mitään jaettavaa tai jää vain pelkkää velkaa.

Salmen mukaan perintö koostuu usein varsin samoista palasista: omakotitalo tai asunto, kesämökki ja rahaa tilillä.

– Harvemmin perinnöissä on mitään erikoisempaa.

Testamenttien määristä ei ole olemassa tilastotietoa, mutta Salmen arvion mukaan niitä tehdään nykyisin aiempaa enemmän.

– Yksi syy testamenttien määrän kasvuun voi olla yhä yleisempi tapa elää avoliitossa ja ihmisten kasvanut tietoisuus perintöasioista eri yhteiselämä- ja perhetilanteissa.

Salmi sanoo, että testamentin tekeminen ei ole vaikeaa. Ainakaan siitä syystä asiakirjaa ei siis kannata jättää laatimatta.

– Jos testamentin aikoo tehdä itse, se voi olla hieman hankalampaa. Juristin kanssa toimiessa asia on kuitenkin yksinkertainen: asiakas neuvottelee ajatuksistaan juristin kanssa, juristi laatii asiakirjan ja se allekirjoitetaan.

Jos testamentti jää tekemättä, kyse voi olla Salmen mukaan ennemmin viitseliäisyydestä kuin siitä, että asia koettaisiin liian hankalaksi toteuttaa.

– Testamentin tekoa on helppo lykätä. Taustalla voi olla asenne, että asian ehtii hoitaa myöhemmin.

Kun testamenttia tullaan tekemään ammattilaisen luo, eivät asiat aina menekään kuten asiakas on ajatellut.

– Esimerkiksi ymmärrys avioliittolaista ja perintökaaresta saattaa olla pääpiirteinen. Usein ajatellaan, että kun ollaan naimisissa, kaikki omistetaan puoliksi. Tämä ei pidä paikkaansa.

Joskus perintö muodostuu saajalleen taakaksi.

Salmen mukaan kyseessä on aivan viime vuosina esiin tullut ilmiö, joka liittyy usein syrjäseuduilla sijaitseviin omakotitaloihin.

– Kiinteistöjen arvonlaskun ja huonon markkinatilanteen myötä ollaan tällaisessa tilanteessa. Kulut kiinteistöstä juoksevat joka tapauksessa, mutta siitä ei päästä eroon, vaikka haluttaisi. Kesämökkejä tämä ongelma ei koske samassa määrin.

Välillä ihmiset kieltäytyvät ottamasta perintöä vastaan. Salmen mukaan tämä voi olla verosuunnittelun kannalta järkevää, jos halutaan niin sanotusti hypätä yhden sukupolven yli.

– Perinnön saaja voi ajatella, että hänellä on jo kaikkea, ja haluta siirtää perinnön eteenpäin omille lapsilleen. Tässä on oltava tarkkana, mitä tekee, ettei vahingossa sulje rintaperillisiä pois, asianajaja Salmi muistuttaa.

Toinen tyypillinen syy perinnöstä kieltäytymiseen liittyy velkoihin.

– Jos perinnön saaja on itse niin velkainen, että perintöosuus ulosmitattaisiin, hän saattaa kieltäytyä koko perinnöstä. Näin perintö ei mene velkojen kattamiseen.