Miten suuren talon saa rakentaa 1000 neliön tontille? – Opettele ainakin nämä luvut, talonomistaja

Asemakaava ei ole lainkaan niin tylsä juttu, kuin miltä se saattaa ensipuraisulla kuulostaa. Kaavassa näkyvillä merkinnöillä on myös euromääräistä merkitystä.

Asemakaavasta näkyy muun muassa tontin tehokkuusluku, joka kertoo kuinka paljon tontille saa rakentaa. Rakennusoikeuden määrä saadaan kertomalla tontin koko tehokkuusluvulla.

Usein pätevä sääntö on, että rakennusoikeuden lisääntyessä myös tontin arvo kasvaa.

– Tehokkuusluku on esimerkiksi Vantaan pientaloalueilla tyypillisesti 0,15–0,25, lupakäsittelijä Jukka Luomajärvi Vantaan kaupungilta sanoo.

Tehokkuusluku kertoo tontille sallitut kerrosneliömetrit. Jos 1 000 neliön tontin tehokkuusluku on 0,25, tontilla on rakennusoikeutta 250 kerrosneliömetriä. Mikäli esimerkkitontille rakennetaan kaksikerroksinen talo, molemmissa kerroksissa saa olla neliöitä enintään 125.

Vantaan pientaloaluilla näkyy Luomajärven mukaan korkeimmillaan 0,35 tehokkuuslukuja.

– Yleensä silloin ollaan lähellä keskusta-aluetta. Mitä kauemmaksi keskustasta mennään, sitä pienemmiksi tehokkuusluvut on yleensä määritelty.

Tontin rakennusoikeus ei ole kiveen hakattu.

– Tontille voi poikkeamispäätöksellä hakea kaavoittajalta enemmän rakentamisoikeutta kuin asemakaava sallii. Mahdollinen poikkeamispäätös on maksullinen.

Vantaalla halutaan tiivistää kaupunkirakennetta ja siksi tonttien tehokkuusluvun suurentamista ollaan usein valmiita tarkastelemaan.

Rekola-Asolan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Paula Haapasola kertoo yhdistyksessä käydyn keskustelua pientaloalueiden tehokkuuslukujen kasvusta.

– Toivomme, että luparatkaisuissa pyrittäisiin säilyttämään alueiden luonne. Kyllähän pientaloalue muuttuu, jos rakennetaan paljon rivi- ja paritaloja ja jos tontit rakennetaan niin tiiviiksi, ettei tilaa jää puutarhalle, pihaleikeille tai autopaikoille.

Haapasola toteaa, että ymmärrystä kuitenkin löytyy suurten tonttien lohkomiselle.

– Eihän ihmisillä ole välttämättä edes varaa ostaa ja ylläpitää suuria 2 000 neliön tontteja.

Poikkeamispäätöksen myöntäminen ei ole automaatio, korostaa Luomajärvi. Kaupunki kuulee ennen päätöksentekoa tontin naapureita.

Lisärakentamista suunniteltaessa tulee ottaa huomioon asemakaavassa pistemäisinä alueina näkyvät istutusvyöhykkeeksi määritellyt tontinosat, joille ei saa rakentaa. Omalla merkinnällään näkyvät myös maanalaisille johdoille varatut alueet, joiden päälle ei saa rakentaa.

– Asemakaava kertoo paljon, mutta osataanko kaikkia merkintöjä lukea? Luomajärvi kysyy.