Lappeenrannan kaupungintalolle on rantautunut kiertävä valokuvanäyttely Veden äärellä.
Näyttely on pääkaupunkiseutulaisen Luontokameroiden yhteinen ponnistus. Mukana on 19 kuvaajaa ja valokuvia on 30. Taustatukena oli kotkalainen hydrobiologi Esa Korkeamäki ja dosentti Jan Weckström Helsingin yliopistosta.
Taulut on toteutettu uudella tekniikalla, ne on taustavalaistu ledeillä, joten kuvat ovat poikkeuksellisen intensiivisiä. Aiheen yhteiskunnallisen ja yleishyödyllisyyden perusteella on saatu apurahoja Maj ja Tor Nesslingin säätiöltä sekä Finnfotolta.
Luonto on monimutkainen kokonaisuus, jossa yhdenkin palasen häviäminen tai vahingoittuminen häiritsee tasapainoa, näyttelyn järjestäjät toteavat tausta-aineistossa. Myös maapallon suuret uhat, lämpeneminen ja kuudes sukupuutto liittyvät puhtaaseen veteen.
Suomessa vettä riittää, ehkä siksi monet vesiä uhkaavat tekijät jäävät meiltä huomaamatta. Osan näkisimme, jos osaisimme katsoa, osa on näkymättömissä.
Näyttelyn kuvat kertovat vesiin liittyvästä luonnosta, jonka tulevaisuus on vaakalaudalla. Vaikka monessa asiassa tilanne näyttää synkältä, on meillä mahdollisuus valoisampaan tulevaisuuteen, kunhan heräämme suojelemaan vesiluontoa.
– Haluamme näyttelyllämme herättää keskustelua tärkeistä aiheista ja saada päättäjät toimimaan. Vesi, maa ja ilma muodostavat kokonaisuuden, joka mahdollistaa elämän maapallolla, kertoo näyttelyn teksteistä vastannut Lisse Tarnanen
–Nostamme ongelmat näyttävästi esille. Kauniissa kuvissa kaikki on kohdallaan; rupikonnat kutevat, kurjenmiekka kukkii, lepakko saalistaa, hylje kellii kalliollaan, rantakäärme kantaa kalan maihin, taimen ui purossa, joet, purot ja meri esiintyvät kauneimmillaan... Tunnelmallisiin kuviin liittyy napakat faktatekstit, jotka kertovat uhkatekijöistä. Tarkoitus on aikaansaada keskustelua ja herättää päättäjät. Mennään tunne edellä, faktat tiukasti mukana.
Näyttelyn kuviin on yhdistetty teemoja esimerkiksi veden säästämisestä, teiden suolauksesta, saimaannorpan suojelutoimista, turvesoista ja vieraslajeista.
Näin kannustetaan veden säästämiseen:
Puhdas vesi on elämän edellytys. Se liittyy arkipäivään; ruokaan ja hygieniaan, mutta myös suuryrityksiin, energiantuotantoon ja ilmastonmuutokseen. Vesivarat ovat jakaantuneet epätasaisesti. Suomessa ei vedestä ole pulaa, joten käytämme sitä reippaasti, 150 l/ vrk ja piilokulutuksena lähes 4 000 l.
Tottumuksiamme muuttamalla voimme lähes huomaamatta säästää luontoa, vettä ja rahaa. Ei osteta pullovettä. Käydään suihkussa ripeästi, pestään astiat ja pyykki täysillä koneellisilla. Jos astiat pestään käsin, laitetaan tulppa altaaseen. Syödään enemmän kasviksia ja vähemmän lihaa, vältetään hävikkiä, kierrätetään eikä osteta turhuuksia.
Näyttely haastaa myös katsojan miettimään, mitä pieniä arjen tekoja hän voisi itse tehdä.
Pitäisikö näyttelyvieraan ahdistua uhkakuvista?
– Vedet ovat Suomen kansallisaarre, ja haluamme herättää kiinnostusta niiden arvostamiseen ja vaalimiseen. Vesien ympärillä on paljon kaunista, ainutlaatuista luontoa, jonka haluamme säilyttää. Oikein toimien säilytämme luonnon monimuotoisuuden seuraavillekin sukupolville, Tarnanen sanoo.
Näyttely on tarkoitettu kaikille, mutta se sopii hyvin erityisen hyvin koululaisille ja opiskelijoille ilmiöoppimiseen ja ryhmätöiden pohjaksi.