Suomen ensimmäinen jääkiekko-ottelu, maamme ensimmäinen tekojää Koulukadulle ja ensimmäinen halli Hakamettään, jossa nähtiin Suomen ensimmäiset MM-kotikisat 1965.
Jarmo Wasama, Aarne Honkavaara, Heino Pulli, Kalevi Numminen, Lasse Oksanen, Jorma Peltonen, Pekka Marjamäki, Timo Susi, Erkki Lehtonen... Ripa, Taisto, Raipe, Juti, Iso Kasi...
Tamperelaisen jääkiekkohistorian lyhytkin oppimäärä on hengästyttävä, ja uutta lukua historiaan kirjoitetaan parhaillaan, kun Tampereen uusi areena toimii MM-kotikisojen pääpaikkana.
Vahvaa manselaista kevätkiekkopöhinää nähtiin jo päättyneen liigakauden pudotuspeleissä, kun Tappara juhli kultaa Ilveksen kammettua pronssille.
Se antoi hyvän lähtökohdan MM-kotikisojen läpivientiin, sanoo Tampereella syntynyt ja varttunut sekä ylioppilaaksi kirjoittanut Suomen jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harri Nummela, joka palasi aikanaan opiskelujensa jälkeen useammaksi vuodeksi Tampereelle aloittamaan työuraansa. Sittemmin pankkimies Nummela on asunut neljännesvuosisadan ajan pääkaupunkiseudulla.
Tampereen alueen sisäinen taso on jo lapsissa ja nuorissa korkea.
Olli Savikko
– Tampereella on pelattu MM-kisoja aiemminkin, ja kaikki nuo tapahtumat ovat olleet omalla tavallaan hienoja. Mutta kyllähän uusi areena aivan Tampereen keskustassa luo hienot puitteet MM-kisoille. Ja areena osoitti toimivuutensa jo Tapparan ja Ilveksen luomassa kiekkobuumissa. Tamperelaisilla on iso kiekkosydän, mikä antaa erinomaisen pohjan onnistumiselle MM-kotikisojen pääpaikkakunnalla, Nummela kommentoi kisojen alla.
Tampereen kiekkohistoria ja modernimman ajan menestys uusine halleineen alkavat olla tuttua kiekkokauraa monelle lajin ystävälle.
Mutta miltä näyttää Suomen jääkiekkopääkaupungin huominen? Minkälaisessa ympäristössä varttuvat seuraavat aleksanderbarkovit ja patriklaineet?
Kysymyksiin osaa vastata Suomen jääkiekkoliitossa Hämeen aluevalmentajana pitkään toiminut Olli Savikko, joka nimettiin hiljattain jääkiekkoliiton junioripäälliköksi.
– Tällä hetkellä sekä Tappara, Ilves että KOOVEE tekevät hyvin laajasti junioritoimintaa, ja myös kohti huippuvaihetta. Kaikki kyseiset seurat ovat viime aikoinakin panostaneet vahvasti omaan junioritoimintaansa ja putkeensa, mikä näkyy muun muassa siinä, että seuroissa on paljon päätoimisia työntekijöitä. Tampereella on myös nähtävissä koko seuran mittaisia identiteettejä, jotta junioriputki olisi yhdistettävissä näkyvimpään eli edustusjoukkueeseen, Savikko sanoo.
Pelkkää kilpavaiheen toimintaa ei juniorikiekko Tampereellakaan ole. Savikko näkee asian erittäin tärkeänä.
– Tampereella ja sen lähikunnissa pystytään tarjoamaan toimintaa kaikilla tasoilla – kilpa, haastaja, harraste. Tärkeäksi koen sen, että saisimme lapset ja nuoret kiinnitettyä lajiin yhä tiukemmin, olivatpa he pelaajina minkä tasoisia tahansa. Silloin kiekko voisi olla osa heidän elämäänsä myöhemminkin esimerkiksi valmennuksen tai huoltohommien kautta. Tämän avulla saisimme myös paremmin vältettyä isoja dropoutteja. Harrastajamääriä on taas saatu kasvuun koronan jälkeen, mikä näkyy isoina massoina isojen seurojen LKK (Leijona-kiekkokoulu) -toiminnassa. Ja tämä koskee siis koko maata.
Tampereen seudun pelaajapolku junioreista aikuisiin on monella tapaa ihanteellinen. Liiga- ja Mestis-joukkueiden lisäksi pelipaikkoja junioreista yli-ikäisiksi kasvaville tarjoavat muiden muassa Suomi-sarjan Nokian Pyry ja Lempäälän Kisa. Alemmillakin tasoilla riittää seuroja ja joukkueita.
– Kaikentasoisille pelaajille löytyy Tampereelta pelipaikka. Varmasti useampi vahva seura samassa kaupungissa myös lisää kilpailua, mikä aiheuttaa välillä lisähämmennystä juniorivaiheeseen, kun seurat kilpailevat samoissa ikäluokissa vahvasti keskenään.
– Mutta asian voi nähdä myös vahvuutena, sillä Tampereen alueen sisäinen taso on jo lapsissa ja nuorissa korkea. On seura- ja joukkuekohtaista, miten toimintaa halutaan rakentaa ja sitä kautta vaikuttaa myös harrastuskustannuksiin. Edellytykset toimia lapsivaiheessa pitkään pelkästään Tampereen seudulla ovat kuitenkin olemassa. Sitä kautta myös kustannuksia on mahdollista hillitä.