Leijoniin luottava Ville Peltonen uskoo kotikisahuumaan ja puntaroi mennyttä: "Osa on ollut isompia voittoja, osa ei – osa on jättänyt isomman jäljen, osa ei"

Globen. 1995. Ville Peltonen. Nevöfoget.

Tampere. 2022. Ville Peltonen. Yhä mukana huippukiekossa.

Suomalaisesta jääkiekon MM-kisataipaleesta on mahdotonta puhua mainitsematta Ville Peltosta, jonka ikimuistoinen hattutemppu kevään 1995 MM-finaalissa johdatti Suomen historialliseen kultaan ja toi lohtua ja loi uskoa laman runtelemaan mutta jo Euroopan unioniin kurkottaneeseen Suomeen.

27 vuotta myöhemmin sinivalkea jääkiekko ja isompi suomalainen historiankirjoitus lyövät jälleen kättä, kun jääkiekon MM-kisat pelataan Tampereella ja Helsingissä samaan aikaan, kun Suomi valmistautuu mahdollisen Nato-jäsenhakemuksen jättämiseen.

Leijonaikoniksi noussut 261 A-maaottelun ja lukuisien suomalaisten arvokisaennätysten mies Peltonen pelasi urallaan kahdet MM-kotikisat.

Näistä ensimmäisten pääpaikkana toimi uutuuttaan hohkannut ja nyt Ukrainan sodan liitännäisenä tyhjyyttään kumiseva entinen Hartwall Areena – keväällä 1997 Currella oli Suomi sydämmessään.

Peltosen toisissa kotikisoissa 2003 kerrottiin vielä euroja kuudella, jotta päästiin mummonmarkkoihin. Sitten tuli se poika Örnsköldsvikistä – Peter Forsberg. Ja vielä ”Pebben” Axelsson. Ja maansuru.

Historiallisia hetkiä nuokin. Ja etenkin hetkiä, jotka ovat jättäneet moniin lähtemättömän muistijäljen.

– Urheilu on osa yhteiskuntaa, ja jääkiekko on osa urheilua. Moni asia koskettaa lukuisia ihmisiä, sillä useilla asioilla on kosketuspintaa toisiinsa. Ehkä nuo ovat vain asioita, jotka ovat sattuneet samaan aikaan... Mutta ne ovat kuitenkin asioita, joita olemme yhdessä suomalaisena kansana kokeneet.

– Osa on ollut isompia voittoja, osa ei. Osa on jättänyt isomman jäljen, osa ei. Nyt meitä kaikkia on koskettanut traaginen tapahtumasarja Ukrainassa. Niin kuin ovat koskettaneet kovat pandemiavuodet, joiden aikana suomalaiset niin kuin monet muutkin ovat osoittaneet sitkeyttä ja kärsivällisyyttä. Sen takia onkin hienoa nähdä, että ihmisillä on taas kova halu päästä tapahtumiin – kulttuurin, musiikin ja urheilun pariin, nykyinen HIFK-valmentaja Peltonen sanoo.

Juurikin ihmisten mahdollisuus osallistua täysin rinnoin kiekkokauden huipennukseen saa Peltosen tyytyväiseksi.

Oman tekemisen asettaminen yhdelle jaksolle pitkää matkaa on varmasti tervettä.

– MM-kisat on perinteisesti kiekkokauden päättävä karnevaali, erittäin positiivisfiiliksinen kiekkojuhla. Hienoa, että siitä päästään nyt nauttimaan Tampereella ja Helsingissä. Kotijoukkue ei usein ole MM-kisoissa juhlinut, mutta nyt Suomella on erittäin hyvä mahdollisuus menestyä.

Peltonen löytää nopeasti useamman syyn, miksi Leijonat voi yltää pitkälle MM-taipaleellaan.

– Tuttu ydinporukka, Jukan (Jalonen) johdolla suht sama coaching staff, menestystä alla, selkeä tapa toimia, hyvän ja huonon päivän välinen ero on minimaalinen. Lisäksi Leijonilla on selkeä tieto siitä, mikä MM-kisoissa odottaa. Vastoinkäymisiä tulee varmasti vastaan, mutta tulokset eivät niilläkään hetkillä ohjaa toimintaa liikaa. Kaikki tuo kertoo siitä laadusta, millä Leijonat operoi.

Helppoa tietä mestaruusparaatiin ei Leijonien kannata kuitenkaan odottaa. Sen tietää Peltonenkin. Leijonalauma voi kuitenkin nojata yhteisiin kokemuksiin, joista esiin voi nostaa lukuisat maalin voitot viime vuosien arvokisoissa.

Miksi Suomi on viime vuosina kääntänyt tiukat pelit niin usein edukseen?

– Suomen taso on sementoitunut niin kovaksi, että joukkue pystyy koko ajan luottamaan ja uskomaan omaan tekemiseensä. Hyvien kokemusten kautta Suomi on saanut tiedon siitä, että tämä toimii. Kaikki sitoutuvat ja uskovat, henkisesti todella vahva maajoukkue. Jukka ja staff sekä pelaajat ovat tehneet kovan työn. Ja hyvän työn. Paketti on kuitenkin tiukka – etenkin pudotuspeleissä pitää saada monta peliä putkeen osumaan nappiin, sanoo Peltonen, joka kuului vuosi sitten Saksan MM-kisajoukkueen valmennustiimiin.

Tuolloin Saksa taipui Suomelle välierässä. Maalilla, totta kai.

Peltonen nähtiin kotikisoissa pelaajaurallaan siis kahdesti. Sama peli ja samat jutut, sanoo Peltonen. Ja ehkä sittenkin myös hieman eri juttuja kuin ulkomailla pelattavissa MM-kisoissa.

– On sitä hypeä enemmän kotikisoissa, kun niin moni haluaa elää jutussa mukana. Ja varmasti asioista halutaan markkinoinnillisestikin ottaa enemmän irti kisojen alla. Vähän rauhattomampaa aikaa kuin muualla pelattaessa. Mutta kaikki tuo kuuluu asiaan ja se on pyrittävä ottamaan niin, että kiinnostus on hyvä asia.

– Ja nyt Suomella ei ole mikään untuvikkoporukka – on kokemusta, ja Jukalla on kotikisakokemusta, Jere (Lehtinen) on GM:nä ja koko muukin staff on kokenut. Kaikki asiat otetaan huomioon, niin kuin tuolla porukalla on tapana ollut. Kaikki energia suunnataan peleihin, ja muuten huilataan ja otetaan rennosti.

World Cup mukaan lukien Ville Peltonen saavutti pelaajaurallaan 13 arvokisamitalia. MM-kisoissa Peltonen nähtiin niin ikään 13 kertaa. 143 arvokisaottelussa Peltonen mätti 108 tehopistettä.

Yli 20 vuotta kestäneen ammattilaispelaajauran jälkeen Peltonen on luonut uraa valmentajana. Tuon uran päätepysäkki ei ole vielä tiedossa. Toistaiseksi matka on vienyt HIFK:sta Sveitsiin ja Saksaan ja takaisin Stadiin.

Jos suomi–jääkiekko–suomi-sanakirjasta etsii sanaa ammattilainen, niin monen mielestä siinä lukee Ville Peltonen.

Nurmijärven Kurrassa pelinsä aikanaan aloittanut ja ensi vuonna 50-vuotispäiviään juhliva Peltonen ei kuitenkaan halua liikaa puhua itsestään.

– Kehitysaskeleet aina 1960-luvulta, nuorten EM-kulta 1978, Calgaryn pronssi 1988, toiminnan ammattimaistuminen 1990-luvulla... Olen kiitollinen, että sain olla osa porukkaa, joka voitti Suomen ensimmäisen MM-kullan. Sitä kautta saan olla osa suomalaisen jääkiekon historiaa. Suomalaisessa lätkässä on käynyt niin paljon isoja asioita, että oman tekemisen asettaminen yhdelle jaksolle pitkää matkaa on varmasti tervettä.

Peltonen on operoinut pitkään huippujääkiekon parissa. Valmis hän ei kuitenkaan kuvittele olevansa.

Se näkyy myös loppuviikosta, kun Peltonen matkaa Wisconsinin riveissä Yhdysvaltain yliopistosarja NCAA:ta viimeiset neljä kautta pelanneen poikansa Jesperin valmistujaisiin.

Jesperin kaksosveli Aleksi jatkaa pelejään NCAA:ssa ja St. Lawrencen riveissä vielä ensi kaudella.

– Lähden matkaan myös opiskelumielessä ja keskityn paljon Pohjois-Amerikan peleihin. On itselleni tärkeää nähdä ja päivittää se, missä siellä mennään. MM-kisoja seuraan alkuun niin paljon kuin ehdin, toisesta kisaviikosta eteenpäin koko ajan.

– Ja pojat ovat viihtyneet Pohjois-Amerikassa hyvin jo vuosia. Koulumaailma on sujunut siellä niin paljon helpommin. Varmasti oli heille oikea ratkaisu lähteä aikanaan sinne. Mutta antaa poikien elää omaa elämäänsä ja tehdä omat päätöksensä.

Ehkä niin mietti aikanaan kaksosten isoisä Esa Peltonenkin.

Mutta se on eri jutun paikka. 277 A-maaottelun mittainen sellainen.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut