1990-luvun laman uusinta – Tästä kaikesta Sipilän hallitus nyt leikkaa: Lapsilisät, eläkkeet, työttömyystuki...

Mikko Välimaa

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus joutuu turvautumaan ensi kertaa 1990-luvun lamalääkkeisiin leikkaamalla kymmeniä sosiaalietuuksia "juustohöylämallilla".

Hallitus kertoi tiistaina kehysriihen päätteeksi, että se aikoo tehdä tasaisen leikkauksen liki 30 eri sosiaalietuuteen. Lapsiperheitä ja työttömiä rangaistaan, kun keikkuriin joutuvat muun muassa lapsilisät, kotihoidon tuki, elatustuki, työttömien työmarkkinatuki ja vähimmäispäivärahat.

Myös eläkeläisten monia etuja leikataan. Listalla ovat kansaneläkkeet, takuueläkkeet ja eläkkeensaajan asumistuki.

Kaikkiin sosiaalietuuksiin tehdään kerralla 0,85 prosentin höyläys.

Lapsilisistä leikkaus vie keskimäärin 1 euron kuukaudessa. Ensimmäisestä lapsesta saa kuukaudessa lapsilisää nyt 95,75 euroa. Ensi vuonna summa on pyöristettynä 94,95 euroa.

Hallitus tavoittelee leikkauksilla yhteensä 195 miljoonan euron säästöjä.

Hallituksen mukaan leikkaukset pitää tehdä, jotta hallituksen säästötavoite toteutuu ja valtion velka ei paisu yli sallittujen rajojen. Tavoitteesta on oltu jäljessä noin 400 miljoonaa euroa. Suurin syy tähän on se, että jo tehdyt tukien indeksijäädytykset eivät ole tuoneet toivottuja säästöjä matalan inflaation vuoksi.

Oppositiosta leikkauksia arvosteltiin tuoreeltaan.

Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto sanoi Twitterissä, että kansalaisten perusturvan on arvioitu tutkimuksissa olevan jo nyt liian matala.

Hän arvioi, että leikkaukset ajavat lisää ihmisiä harkinnanvaraisen toimeentulotuen varaan, mikä vaikeuttaa myös hallituksen työtä työllisyyden parantamisessa.

Lapsilisien leikkaamisesta kertoi ensin Helsingin Sanomat.

Näistäkin leikataan – opintoraha laskee 250 euroon

Kehitysyhteistyömenoihin tehdään uusi 25 miljoonan euron säästö vuodesta 2018 lähtien.

Kehitysyhteistyömäärärahat putoavat siten keskimäärin 0,39 prosenttiin suhteessa bruttokansantuloon.

Perusväylänpitoon kohdistetaan 25 miljoonan euron uusi säästö vuodesta 2018. Säästö nousee 35 miljoonaan 2019 alkaen.

Sairauspäivärahoihin tehdään 22 miljoonan euron säästö ylempien tulorajojen muutoksella vuodesta 2017 alkaen.

Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamaan omaehtoisen koulutuksen kulukorvaukseen kohdistetaan 47 miljoonan pysyvä säästö.

Opintotuesta säästetään 122 miljoonaa. Selvitysmies Roope Uusitalon esityksiä kuitenkin kohtuullistetaan hieman.

Kovin leikkaus tulee korkeakouluopiskelijoidenopintorahaan. Senenimmäismäärä on 1.8.2017 lähtien250,28 e/kk sekä toisen asteen että korkea-asteen opiskelijoilla.

Korkeakouluopintoihin tarkoitettu tukiaika lyhenee 10 kuukaudella 64 kuukaudesta 54 tukikuukauteen. Tutkintokohtainen tukiaika lyhenee kahdella kuukaudella. Suoritusvaatimus säilyy 5 opintopisteessä tukikuukautta kohden.

Opintolainan valtiontakauksen määrä nousee 650 euroon kuukaudessa kotimaassa opiskelevalla ja 800 euroon kuukaudessa ulkomailla opiskelevalla opiskelijalla. Opintolainahyvitys säilytetään, mutta vain " taloudellisten reunaehtojen puitteissa".

Lähde: Valtioneuvoston kanslia

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu