50 miljoonaa hallinnoiva Palkansaajasäätiö irtaantui Nordeasta

STS-pankki ajautui samaan leiriin KOP:n, Meritan ja Nordean kanssa. Helsingin kaupunginmuseo

Sakari Nupponen

Vasemmistopuolueita lähellä olevalla Palkansaajasäätiöllä on puhtaat jauhot pussissa, jos he arvostelevat Nordean toimintaa veroparatiiseissa. He eivät ota toisella kädellä vastaan isoja osinkoja Nordeasta. He irtaantuivat tästä pankista jo hyvissä ajoin.

Palkansaajasäätiöllä (eli entisellä STS Säätiöllä) oli vielä 2000-luvun alussa liki kaksi miljoonaa Nordean osaketta. Nykyarvossaan ne olisivat 15 miljoonaa euroa.

Säätiö on kuitenkin sen jälkeen hajauttanut suoria osakeomistuksiaan ja korvannut ne rahastoilla jaindeksiosuusrahasto-osuuksilla. Nordeasta se luopui asteittain 2000-luvun aikana.

Mutta mistä kummasta osakkeet tulivat? Tässä on lyhyt selitys nykyihmiselle:

STS-Säätiö perustettiin vuonna 1989, kun Suomen Työväen Säästöpankki muutettiin liikepankiksi nimeltä STS-Pankki Oy.

Valtiovarainministeriön siunauksella sosiaalidemokraattien ja kansandemokraattien hallitsema säätiö sai haltuunsa tallettajien keskinäisesti omistaman säästöpankin. Taloudessa meni lujaa. Puhuttiin juppivuosista.

Joidenkin arvioiden mukaan kriisipankin arvo oli pikemminkin nolla.

Tuli lama ja pankkikriisi. 1992 säätiön valtuuskunta päätti myydä kaikki omistamansa STS-Pankki Oy:n osakkeet eli määräysvallan STS-Pankista yhteensä 75 miljoonalla markalla Kansallis-Osake-Pankille. Joidenkin arvioiden mukaan kriisipankin arvo oli pikemminkin nolla.

Kauppaehtojen mukaisesti säätiö käytti saamansa kauppahinnan ainoastaan KOP:n osakkeiden hankintaan. Ostot suoritettiin pörssissä.

STS-Pankki fuusioitiin KOP:hen ja myöhemmissä "kansallistalkoissa" tai pikemminkin niiden jatkoilla 1995 KOP fuusioitiin SYP:hen. Syntyi Merita Pankki. Fuusiossa Kansallis-Osake-Pankin osakkaat saivat yhden Meritan osakkeen kolmea KOP:n osaketta vastaan.

1997 Merita yhdistyi ruotsalaisen Nordbankenin kanssa ja Meritan omistajiien osuus uudesta suomalaisruotsalaisesta pankista oli 40 prosenttia. 2000-luvulla fuusiovuoroon tulivat tanskalainen Unibank ja norjalainen Christiania. Yhteispohjoismaisen kokonaisuuden nimeksi tuli Nordea.

– Säätiön nykyinen Nordea-omistus – jos sitä on ollenkaan – on varsin pieni, suuruusluokaltaan ehkä 20 000 kappaletta. Kaiken kaikkiaankin suorat osakesijoitukset ovat enää vain noin 10 prosenttia sijoitussalkkumme 50 miljoonan euron kokonaisarvosta, Palkansaajasäätiön toimitusjohtaja Tuomas Harpf kertoo nyt.

Harpf huomauttaa, että säätiö välttää eettisen linjauksensa mukaan instrumentteja, joilla on yhteyksiä veroparatiiseihin. Asia on todettu muun muassa säätiön hallituksen hyväksymässä vuoden 2016 sijoitussuunnitelmassa.

Annatteko salkunhoitajalle ohjeet myydä nyt loputkin Nordeat?

– Säätiön hallituksen seuraava kokous pidetään ensi viikon tiistaina, eli 12.4. Kun kokous on näinkin lähellä ja kyse on enemmänkin periaatteellisesta kannanotosta kuin käytännön sijoituspäätöksestä, olen ajatellut kysyä sijoituskatsauksen yhteydessä hallituksen näkemystä siitä, miten periaatetta tämänkaltaisissa tapauksessa pitäisi tulkita. Asiasta on julkisuudessa keskusteltu niin paljon, että sitä ei omistuksen pienuudesta huolimatta voi kokonaan sivuuttaa.

Harpf ei ryhdy ennakoimaan hallituksen päätöstä, mutta arvelee, että se saattaa kallistua myynnin suuntaan.

– Vastuullisuuden vaatimus ei kuitenkaan kokonaisuutena ottaen ole aivan yksinkertainen asia. Sijoitustuotteet ja -palvelut ovat nykymaailmassa niin vahvasti toisiinsa linkittyneitä, että käytännössä on mahdotonta löytää rahastoa tai indeksiä, joka olisi täysin puhdas kaikista välillisistäkin yhteyksistä eettisesti kyseenalaiseen toimintaan. Tulkintaa täytyy tehdä tapaus kerrallaan, hän muistuttaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu