”Graduntekoloma ei riitä” – järjestö vaatii lisää palkkaa kriisien riivaamaan lastensuojeluun

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestön puheenjohtaja Tero Ristimäki ja Vantaan kaupungin vs. perhepalvelujen johtaja Anna Cantell-Forsbom ottavat kantaa keskusteluun Vantaan lastensuojeluresursseista. Päivi Tuovinen / arkisto

Jussi Vehkasalo

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentianpuheenjohtaja Tero Ristimäki ottaa kantaa jälleen pinnalle pulpahtaneisiin Vantaan lastensuojelun ongelmiin.

Tikkurilan avopalveluiden sosiaalityöntekijät kantelivat omasta työpaikastaan aluehallintovirastoon (avi) maaliskuussa, kertoo HS uutisessaan

– Jos työntekijät joutuvat kantelemaan valvontaviranomaiselle työnantajastaan, pitäisi hälytysvalojen vilkkua tulipunaisena. Tarvitaan lisää lastensuojelun sosiaalityön vakansseja. Emme niele selityksiä siitä, ettei päteviä henkilöitä vakansseihin saada, Ristimäkilataa.

Hälytysvalojen pitäisi vilkkua tulipunaisena."

Hän kirjoittaa kannanotossaan myös, että lastensuojelun sosiaalityön pätevyysvaatimukset ovat olleet samat vuodesta 2005 eli on ollut yli kymmenen vuotta hyvää aika laittaa henkilöstöasioita tältä osin kuntoon.

– Sinänsä hienot ratkaisut, kuten palkalliset graduntekolomat eivät korjaa sitä, että työmäärä lastensuojelun sosiaalityöntekijää kohden on edelleen kohtuuton.

Ristimäki näkee, ettäVantaa on toki lisännyt resursseja lapsiperheiden ongelmia ehkäiseviin palveluihin sekä sosiaaliohjauksen vakansseja lastensuojeluun, mikä on hyvä suunta.

– Samalla akuutteja ongelmia ja korjaavaa työtä tekevän lastensuojelun sosiaalityön riittävä resursointi on unohtunut. Ristimäen mukaan lastensuojelu on kriisiytynyt tai kriisiytymässä myös monella muulla paikkakunnalla samasta syystä. Henkilöstö uupuu raskaan työn ja kohtuuttoman työmäärän vuoksi ja vaihtaa työpaikkaa, pahimmillaan alaa kokonaan.

Vantaan perhepalvelujen vs. johtaja Anna Cantell-Forsbom ilmoittaa, ettäTikkurilan lastensuojelussa on nyt 21 sosiaalityöntekijää ja heidän lisäkseenjohtavat sosiaalitöntekijätja perhetyöntekijät.

– Tällä hetkellä täyttämättömiä vakansseja on kaksi eli tilanne on korjaantumassa maaliskuisesta.Laskenta siitä, että 200 lasta olisi ilman omatyöntekijää on työntekijöiden ajattelema uhkakuva, Cantell-Forsbom ilmoittaa.

Tämä on työntekijöiden ajattelema uhkakuva."

Hänen mukaansa aktiivisessa asiakkuussuhteessa, siis lapsia, joiden kanssa työskennellään, on tällä hetkellä 60 lasta sosiaalityöntekijää kohti.

– Lastensuojelun asiakasmäärät eivät ole kasvaneet viime vuosina ja sosiaalihuoltolain mukaisesti tulee vähenemään. Arviomme on noin 10 prosentinväheneminen vuosittain.

Muitakuin suomenkielisiä asiakkaita on lastensuojelun avohuollossa 18 prosenttia jasijaishuollossa 16 prosenttia.

Talentia suosittaa 30 asiakasta lapsen asioista vastaavaa sosiaalityöntekijää kohden, jotta lasten ja perheiden tapaamisille jää lain edellyttämällä tavalla riittävästi aikaa.

Paikoin asiakasmäärä on kuitenkin jopa yli 100 työntekijää kohden. Kaupungit käyttävät työntekijöiden asiakasmäärän arvioinnissa virheellisesti ohjelukuna kuuden suurimman kaupungin keskimääräistä asiakasmäärää avohuollossa, joka on noin 60. Sekin yli Talentian suosituksen. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden saatavuuteen ei ole myöskään yritetty vaikuttaa palkkauksella. Talentian tietoon ei ole tullut vielä yhtään tapausta, jossa työntekijöitä olisi houkuteltu vaativaan työhön selkeästi paremmalla palkkauksella, kuten toimitaan monien muiden tärkeiden ammattiryhmien kohdalla. – Vantaa kehuu nostaneensa helmikuussa sosiaalityöntekijöidensä palkkoja, mikä tietenkin on hienoa ja oikeudenmukaista, mutta palkkausta korjattiin tosiasiallisesti vain tasolle, jolla ympäryskunnat jo ovat. Eli mistään rekrytointivaltista ei ole kyse, Tero Ristimäki jatkaa. Hänen mielestään lastensuojelun asiakasperheiden ongelmat ovat usein yhä monimutkaisempia. Asiakassuhde ja toimiva yhteistyö perustuu luottamukseen, joka ei synny hetkessä. Tarvitaan pitkäjänteistä ja tiivistä yhteydenpitoa perheeseen.

Työntekijöiden vaihtuvuus hidastaa huomattavasti perheen tilanteen korjaamista ja vaikuttaa vahingollisesti lapseen. Lastensuojelun asiakkaana olevan lapsen perusturvallisuus on usein muutenkin järkkynyt.

Jos häntä auttava viranomainen vaihtuu usein, katkeaa lapselta jälleen yksi tärkeä ihmissuhde. Talentia ei näe oikeutusta sellaiselle henkilöstöpolitiikalle, jonka seurauksena aiheutetaan kärsimystä jo valmiiksi vaikeassa tilanteessa eläville lapsille, jotka eivät pysty itseään tai oikeuksiaan puolustamaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu