Valtuusto päättää maanantaina länsialueen kouluista – näin puolueet jakautuvat

Sammonlahden koulun yhdeksäsluokkalaiset Darja Davydova, Liliya Furina ja Liisa Riihimäki tekivät keskiviikkona katutaidetta. He suhtautuvat suurkouluun epäilevästi. Janne Koivisto

Janne Koivisto

Sammonlahden koululaiset näyttävät pääsevän tai joutuvan tulevaisuudessa entistä suurempaan kouluun.

Niin kutsuttu keskitetty malli on saamassa kaupunginvaltuustossa enemmistön tuen. Mallin kannalle kallistuvat suurista valtuustoryhmistä sdp, kokoomus ja keskusta. Niillä on valtuustossa 40 paikkaa 59:stä.

Perussuomalaiset aikoo pitää kiinni viidestä koulusta. Puolueella on valtuustossa yhdeksän paikkaa.

Lappeenrannan kaupunginvaltuusto päättää länsialueen palveluverkosta maanantaina.

Kaupunginhallitus esittää, että länsialueelle jäisivät Sammonlahden ja Lappeen koulut sekä Kuusimäen koulun 1. ja 2. luokka.

Päätös on valtuutetuille vaikea. Huhtikuun kokouksessa poliitikot ottivat aikalisän ja jättivät asian yksimielisesti pöydälle.

Sdp:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Päivi Kukkonen kertoo, että demarit suhtautuvat keskitettyyn malliin myönteisesti.

–Olemme ihan selkeästi keskitetyn mallin kannalta, mutta lopullinen malli voi vielä täsmentyä matkan varrella, hän sanoo.

Kukkonen perustelee keskittämistä sillä, ettei rahaa käytetä seiniin.

–Haluamme panostaa laadukkaaseen opetukseen, oppilashuoltoon ja valinnanvapauteen.

Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Ilpo Heltimoinen kertoo, että ryhmä aikoo tukea viiden koulun mallia.

–Liian tiukka keskittäminen ei käy, hän linjaa.

Perussuomalaiset rahoittaisivat viiden koulun mallin leikkaamalla muualta. Puolue lopettaisi lentoliikenteelle varatun markkinointirahan, luopuisi kaupunginorkesterista ja nipistäisi kaupunginteatterista.

Perusteena on se, että kyseisistä kohteista leikkaaminen ei heikennä heikompien asemaa.

–Yhteiskunnassa täytyy priorisoida, mikä on tärkeää, Heltimoinen sanoo.

Sammonlahden koulun yhdeksäsluokkalaiset Darja Davydova, Liliya Furina ja Liisa Riihimäki tekevät koulun pihalla katutaidetta. He suhtautuvat suurkouluun epäilevästi.

–Tämä on vaikea asia, Riihimäki sanoo. Hän on seurannut hankkeen valmistelua Lappeenrannan nuorisovaltuustossa.

Riihimäen mielestä ala- ja yläkoulun olisi ainakin hyvä toimia eri rakennuksissa. Furina ja Davydova ovat samaa mieltä.

Furina toivoo, että koulun henki säilyy tulevaisuudessakin hyvänä.

–Toivottavasti koulun henki pysyy samana ja kaikki ovat ystävällisiä toisilleen, Furina sanoo.

Kirjaston ja nuorisotilan sijoittaminen koulun yhteyteen on Riihimäen mielestä hyvä idea.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu