"Kuulin ähinää ja puhinaa ryteiköstä" – luontokuvaaja on ollut lähellä karhuja

Järven tarinan kuvaajat Teemu Liakka (vas.) ja parikkalalainen Hannu Siitonen kuvasivat elokuvaa varten valtavan määrän materiaalia. Heikki Kemppainen

Heikki Kemppainen

Voiko metsään mennä, jos siellä on karhuja?

Tätä miettii ehkä moni amatööriliikkuja, mutta parikkalalaisella luontokuvaajalla Hannu Siitosella on selkeä vastaus.

–Se on turhaa pelkoa, hän oikoo niitä käsityksiä, joita karhuista on lietsottu.

–Karhu ei ole vaarallinen, jos sillä ei ole poikasia. Karhulla ei ole muita vihollisia kuin ihminen. Totta kai se suojelee poikasiaan kohdatessaan ihmisen niiden kanssa.

Järven tarina- ja Metsän tarina-elokuvia kuvannut Siitonen liikkuu paljon metsässä. Itse asiassa hän vastasi tähänkin puhelinhaastatteluun metsästä aamulenkiltä. Hän on ollut lähellä karhua viimeksi tänä kesänä. Matkaa karhuun oli muutama kymmenen metriä.

–Kuulin ähinää ja puhinaa ryteiköstä ja hiivin karhua kohti, hän kertoo. Tarkoituksena oli kuvata karhu, mutta metsän valtias oli häipynyt Siitosen tullessa tapahtumapaikalle.

–Se oli hajottanut muurahaispesän ja syönyt vuohenputkea laajasti, Siitonen kuvailee näkymiä.

Kerran kaksi karhua juoksi metsässä Siitosta kohti. Ne eivät huomanneet lainkaan Siitosta, joka seisoi liikkumatta paikallaan. Karhut leikkivät keskenään. Ne huomasivat Siitosen vasta noin kymmenen metrin päässä, minkä jälkeen ne juoksivat pois paikalta.

–Ei pelottanut, Siitonen vakuuttaa.

Syöttejä hän ei käytä.

–Se ei ole minun homma.

Luontokuvaajan hienoa kuvajälkeä nähtiin viimeksi Järven tarina-elokuvasta, josta on tullut valtava menestys. Hänen valokuviaan on parhaillaan näytillä Lappeenrannassa Linnoituksessa Satamatie 15-17:n sisäpihalla (Aino Uski Designin puoli).

Hän kertoo, että Järven tarinan menestys ei ollut varsinainen yllätys, sillä Metsän tarina oli mennyt hyvin, joten myös Järven tarinaan odotettiin runsaasti yleisöä.

Siitonen kertoo, että viime viikkojen tietojen mukaan elokuvan olisi nähnyt jo lähes 180000 katsojaa.

–Määrä on huikea, hän mietti.

Siitonen on saanut vain hyvää palautetta elokuvasta. Huonoa ei ole tullut. Monet ovat kertoneet hämmästyneensä, miten hienoa lähiluonto voi olla. He yllättyivät elokuvasta, sillä he luulivat, että hienoa luontoa on vain BBC:n dokumenteissa.

Elokuvan tuottaja on kertonut, että seuraava elokuva voisi olla Tuntureiden tarina. Siitonen on todennäköisesti valmis lähtemään elokuvan tekoon, jos pyyntö käy.

–Saa nähdä. Se on mahdollista. Sitä elokuvaa ei tosin voi täällä kuvata.

Myös haastatteluhetkellä Siitosella on kamera mukanaan metsässä.

–Tämä on elämäntapa, hän naurahtaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu