Väite: Lappeenrantalainen mies harrastaa erikoista verokikkailua – verokarhu voimaton

Helsingissä asuva maksaa 3100 euron palkastaan vuodessa lähes 900 euroa vähemmän kunnallisveroa kuin Lappeenrannassa asuva. Johanna Erjonsalo

Riina Haapala

Lappeenrannan Uutisten toimitukseen saapui vinkki, jonka mukaan lappeenrantalainen mies harrastaa erikoista verokikkailua.

Vihjeen mukaan mies on siirtänyt jo kolmena vuonna kirjansa Helsinkiin pienemmän kunnallisveroprosentin takia. Lappeenrannan kunnallisveroprosentti on 21. Helsingissä veroprosentti on 18,5.

Jos työntekijä tienaa kuukaudessa suomalaisen mediaaniansion 3 100 euroa, hän maksoi vuonna 2015 Lappeenrannassa veroja 9 033 euroa. Jos hän olisi ollut kirjoilla Helsingissä, hän olisi maksanut veroja 8 139 eli lähes 900 euroa vähemmän.

Puhelin tuuttaa hetkisen ennen kuin mies vastaa.

Kysyn mieheltä, asuuko hän Lappeenrannassa. Hän vastaa myöntävästi.

Kun kerron, millä asialla soitan, mies korjaa asuinpaikkaansa. Hän kertoo työskennelleensä vuosina 2013–2016 Helsingissä ja asuneensa siellä vuokralla.

Kysymys ei hänen mukaansa ole verokikkailusta.

– Siitä ei ole kysymys. Läksin työn perässä Helsinkiin.

Mies kertoo, että hänellä on kuitenkin ollut koko ajan omistusasunto Lappeenrannassa.

– Pääkoti on ollut koko ajan Lappeenrannassa, mies kertoo.

Mies arvelee, että vinkki voi liittyä perinteiseen karjalaiseen kateuteen.

Verotiedot kertovat, että mies on oli vielä vuonna 2013 kirjoilla Lappeenrannassa. Vuonna 2014 kirjat vaihtuivat Helsinkiin. Sitä tuoreempia verotietoja ei ole vielä julkaistu.

Lappeenranta nosti veroprosenttia vuodeksi 2014 tuntuvasti 21:een.

Verohallinnon ylitarkastaja Kaj Hoffren kertoo, ettei verotuskuntia ja todellisia asuinkuntia seurata systemaattisesti. Kunnallisvero määräytyy edellisen vuoden viimeisen päivän asuinpaikan mukaan.

– Olen ymmärtänyt, etteivät maistraatit herkästi muuta kotikuntaa, jos ei ole todellisia muutoksia.

Pelkkä asunto ei riitä kotikunnan merkiksi, vaan kotikunta on se, jota ihminen itse esimerkiksi perhesuhteiden tai toimeentulon takia pitää kotikuntanaan.

Hoffren kertoo, että silloin tällöin tulee vastaan tapauksia, joissa asuinkunta on jokin muu kuin verotuskunnaksi on ilmoitettu.

Vuonna 2015 korkein hallinto-oikeus käsitteli tapauksen, jossa henkilö oli vuokrannut asunnon paikkakunnalta, jossa hän työskenteli. Hän oli ilmoittanut asunnon vakinaiseksi osoitteekseen. Hänen puolisonsa asui toisella paikkakunnalla, jossa he omistivat asunnon. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että kotikunta oli se, jossa puoliso asui.

Verottajalla ei ole mahdollisuuksia seurata sitä, missä ihminen todella asuu. Jos tulee ilmi, että asuinkunta on jokin muu kuin verotuskunta, toimitetaan verotus uudestaan oikean kotikunnan veroprosentin mukaan. Jos keinottelu on tahallista, siitä voidaan määrätä veronkorotus.

Kommentoi

Palvelut