Onko lapsesi pelokas? – Asiantuntija: Ei hätää, se voi olla merkki kyvystä älylliseen ajatteluun

AJASSA MLL:n asiantuntijan mukaan lapsen ei aina tarvitse olla reipas ja kyvykäs – se, että asiat välillä pelottavat, on normaalia ja kuuluu kasvamiseen.

Kun lapsi varttuu leikki-ikäiseksi, voivat sisäisen maailman ja mielikuvituksen kehittyminen heijastua esimerkiksi nukahtamista haittaavana pimeän pelkona tai erilaisten mielikuvitushirviöiden pelkona. Arkisto/Nina Kaverinen

Teija Varis

Mannerheimin Lastensuojeluliiton auttavien puhelinten päällikkö Tatjana Pajamäen mukaan lapset pelkäävät eri-ikäisinä eri asioita.

Lapsen ikävaiheisiin liittyy pelkoja, jotka kytkeytyvät suoraan lapsen kehitykseen.

– Toisella ikävuodella lapsi alkaa ymmärtää oman irrallisuutensa. Hän alkaa pelätä hoitajansa menettämistä, mikä voi näkyä voimakkaina reaktioina vanhemman hävitessä näköetäisyydeltä, Pajamäki kuvaa.

Voimakkaasti tunteita kokevan lapsen pelkoja ei voi poistaa karaisemalla.

Kun lapsi varttuu leikki-ikäiseksi, voivat sisäisen maailman ja mielikuvituksen kehittyminen heijastua esimerkiksi nukahtamista haittaavana pimeän pelkona tai erilaisten mielikuvitushirviöiden pelkona.

Kouluiän lähestyessä peloista alkaa tulla entistä realistisempia.

– Tuolloin pelot saattavat kytkeytyä esimerkiksi omaan sairastumiseen tai läheisen menettämiseen, Pajamäki täsmentää.

Kehitysvaiheisiin kytkeytyvät pelot yleensä vähenevät lapsen kasvaessa ja korvautuvat muilla peloilla.

Pelko on tarpeellinen ja välttämätön tunne, eikä peloton tila ole tavoite."

Kouluikäiset lapset alkavat saada yhä enemmän vaikutteita kodin ulkopuolelta, kavereiltaan ja mediasta.

Pajamäen mukaan kouluikäisille on tyypillistä jakaa ja vertailla kokemuksia ilmiöistä, jotka herättävät voimakkaitakin pelkoja.

Hän korostaa, että kehitysvaiheensa ohella lapset ovat aina myös yksilöitä. Pelon kokemuksiin vaikuttavat siten myös persoona sekä henkilökohtaiset kokemukset.

– Esimerkiksi synnynnäinen temperamentti vaikuttaa lapsen tapaan kokea asioita ja ylipäänsä siihen, kuinka voimakkaasti hän tunteita kokee.

– Joskus myös lapsen kokemat isot elämänmuutokset tai käsittelemättä jääneet voimakkaat tunnekokemukset voivat heijastua erilaisina, irrallisiltakin tuntuvina pelkoina.

Suomalaisessa kulttuurissa on Pajamäen mukaan ollut tapana pitää arvossa lasta, joka osoittaa itsenäisyyttä, pärjäävyyttä ja pelottomuutta pienestä pitäen.

Tämän vuoksi lapsen pelot voivat herättää vanhemmissa huolta, ärtymystä ja jopa syyllisyyttä.

Pajamäki haluaa muistuttaa, että pelon tunteessa ei ole mitään hävettävää.

Pelko on tarpeellinen ja välttämätön tunne, eikä peloton tila ole tavoite.

– Pelot voivat olla myös osoitus lapsen kehittyneestä mielikuvituksesta ja kyvykkäästä älyllisestä ajattelusta. Lapsi, joka uskaltaa näyttää pelon tunteita vanhemmalleen, on oppinut luottamaan ja hakemaan turvaa toisista ihmisistä.

Vanhempien olisi hyvä muistaa myös, että voimakkaasti tunteita kokevan lapsen pelkoja ei voi poistaa karaisemalla.

Pajamäen mukaan vanhempien on siedettävä lapsen tarvitsevaa, herkkää ja epävarmaa puolta, jotta lapsi saa vahvistusta omalle kelpaavuudelleen juuri omanlaisenaan ja kaikissa tilanteissa.

– Monesti jo vanhemman läheisyys, ymmärrys ja tuki sellaisenaan auttavat lievittämään kehitysvaiheeseen liittyviä pelkoja.

Lue myös: Mitä kansanedustajat pelkäsivät lapsena? – ”Pelotti, kun mummu säästi ja sammutti valot”

Ota avuksi pelkomittari

Lapsen tunnetaitojen kehittymistä voi tukea auttamalla häntä nimeämään pelkonsa ja arvioimaan sen voimakkuuden.

Tunteesta tulee tällä tavoin tutumpi, hallittavampi ja siksi vähemmän pelottava.

Avuksi voi ottaa pelkomittarin, jonka avulla lapsi osoittaa, kuinka voimakkaasta pelosta on milloinkin kyse.

Mittarissa pelon määrä kasvaa alhaalta ylöspäin, ja lapsen kasvon ilmeet auttavat lasta hahmottamaan, mihin kohtaan hän haluaa sijoittaa oman pelkonsa.

Pelkomittarista on kaksi versiota: http://www.mll.fi/vanhempainnetti/kattapidempaa/tyokalut/lapselle

Samasta linkistä löytyy pelonkesytyssuunnitelman pohja, jonka avulla lapsi ja aikuinen voivat suunnitella yhdessä, miten pelko kesytetään.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu