Diabeteksen hoidon kehitystyötä Eksotessa

toimitus

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella tehdään vapaaehtoista kehitystyötä tyypin I diabeteksen hoidon parantamiseksi. Pitkään tutkittavana ollut diabeteksen hoitomenetelmä on harpannut merkittävän edistysaskeleen kansainvälisillä keinohaimaprojekteilla. Eksoten alueella asuu noin tuhat tyypin I diabetesta sairastavaa ja heistä 80 on lapsia.

Nuoruustyypin diabeteksen insuliinin korvaushoito toteutetaan joko pistämällä insuliinia ihon alle useita kertoja päivässä tai jatkuvasti insuliinipumpun avulla.

Insuliinipumpun ohjautuminen automaattisesti ihonalaisten pienien sensoreiden avulla on ollut pitkään yliopistosairaaloiden tutkittavana. Silloin puhutaan keinohaimasta, vaikka todellisuudessa vain osa haiman toiminnoista korvataan.

Yhdysvaltalainen Dana Lewis aloitti kolme vuotta sitten oman keinohaimansa kehittämisen käyttämällä myyntiluvallisia välineitä, kekseliäisyyttä ja omaa diabetes-kokemusta. Näin syntyi OpenAPS, avoimeen Linux-käyttöjärjestelmän ohjelmointiin perustuva keinohaimasovellus, jonka kehitys jatkuu kasvavan käyttäjämäärän yhteistyönä. Lewis on saanut useita tunnustuspalkintoja ja hän on vieraillut Aalto Yliopiston järjestämässä Mydata 2016 -tapahtumassa.

Keinohaima ei ole EU:ssa hyväksytty hoitomuoto eikä sitä mainita hoitosuosituksissa. Suomessa keinohaiman käyttäjien määrä lasketaan yhden käden sormilla.

Lappeenrannassa työskentelevä endokrinologi ja diabeteslääkäri Lorenzo Sandini on perehtynyt keinohaimaprojekteihin.

– Tapasin asiasta kiinnostuneen potilaan ja vapaa-ajan harrastuksena saimme potilaan verensokerin lähes automaattiohjaukseen. Paluuta entiseen ei ollut, ja nyt potilas käyttää laitettaan jatkuvasti, kertoo Sandini.

OpenAPS-keinohaima on edullinen. Laitteisto maksaa yhteensä alle 200 euroa.

– Yhteensopivien insuliinipumppujen saatavuus on rajoittavin tekijä. Siitä huolimatta omaa keinohaimaansa rakentavien määrä nousee lähivuosina huomattavasti, arvioivat sekä Sandini että sisätautien professori ja ylilääkäri Tuomo Nieminen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiristä.

Aikuistyypin eli tyypin II diabetes on yleinen sairaus koskien 10 % suomalaisista. Sen taustalla on monesti epäterveelliset elintavat, ylipaino, mutta myös perinnöllisiä tekijöitä. Sen sijaan nuoruustyypin diabetes, eli tyypin I diabetes tai insuliininpuutosdiabetes, on 10 kertaa harvinaisempi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu