Tirilän työväentalon kunnostaja palkittiin ansioistaan

IHMISET   Keijo Laine on huolissaan nykyisen talkooväen ikärakenteesta.

Keijo Laine pitää hyvänä sitä, että Lappeenrannan kaupunki on panostanut nuorisotoimintaan. Omasta nuoruudestaan hän muistaa sen, kun ajanvietto oli sitä, että käveltiin Valtakatua kirjastolta Kauppakadun kohdalle ja takaisin. Riina Haapala

Riina Haapala

– 1.9.1971 liityin puolueeseen ja siitä lähtien olen ollut mukana, muistelee lappeenrantalainen Keijo Laine (sd.).

Muun muassa Suomi-Venäjä-seuran pitkäaikaisena puheenjohtajana tunnetuksi tullut Laine sai viikonloppuna Rafael Paasio -mitalin pitkästä työstään Parkkarilan sosialidemokraattisen työväenyhdistyksen hyväksi.

Laineen ansioihin voi lukea muun muassa Tirilän työväentalon kunnostuksen.

– 1981 yhdistys sen osti. Se oli aika huonossa kunnossa ja tilalle suunniteltiin kerrostaloa, Laine muistelee.

Yhdistys sai kuitenkin luvan kunnostaa taloa ja 1984 kaupunki vuokrasi siitä nuorisotilat. Samana vuonna aloitettiin tanssit, joita on pidetty siitä lähtien.

– Olen ollut politiikassa muuten mukana, mutta varsinainen ruumiillinen työ on tehty siinä talolla, Laine naurahtaa.

Laine kertoo, että taloa oli aktiivisesti kunnostamassa 10–15 ihmisen porukka, josta ei enää kovin montaa ole jäljellä. Lainekin on syntynyt vuonna 1943. Hän sanoo, että työväentalon merkitys on suuri.

– Yhdistykselle se on vähän niin kuin oma koti. Tietysti koko työväenaatteelle se on ollut peruskivi. Olisi hyvä, että se säilyisi kertomassa nuorille omasta historiasta.

– Historiaa kun lukee, niin monet tapahtumat ovat alkaneet työväentalolta tai maamiesseurantalolta, Laine muistuttaa.

Työväentalo on kunnostettu talkoilla, mutta tänä päivänä kiinnostus talkootoimintaan on hiipunut. Laine kertoo, että usein kysytään, mitä talkootyöstä oikein saa.

– Jos hyvin käy, niin hyvän mielen, hän nauraa.

– Yhteenkuuluvaisuuden henki on kaikkein tärkein siinä.

Laine sanoo, että talkooväen ikärakenne alkaa olla huolestuttava: nuoria tarvittaisiin.

– Aikanaan yhdistyksissä oli nuoriso-osastot, mutta ei enää. Niistä kasvoi toimivia jäseniä.

Laine myös muistuttaa, että yhteenkuuluvaisuuden tunne auttaisi paljon. Hän on huolestunut yksinäisten määrästä. Laine kertoo, että jo pelastuslaitoksella työskennellessään hän näki ihmisten turhautumisen ja yksinäisyyden. Laine näkee yhdistystoiminnan yhtenä lääkkeenä yksinäisyyden torjuntaan. Hän myös uskoo, että yhdistyksiä tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän.

– Yhdistystoiminta on tärkeää yhteiskunnan kannalta entistä enemmän. Järjestäytynyt yhteiskunta kannattaisi säilyttää tulevaisuudessakin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu