Saako hautajaiset live-videoida? Voiko kuolinuutista peukuttaa? Kysely paljasti, mitä some-ajan suomalaiset ajattelevat

Kuvituskuva. Sirpa Repo

Kai Jauhiainen

Suomalaiset surevat perinteitä kunnioittaen ja antavat täystyrmäyksen esimerkiksi hautajaisten live-videoinnille.

Peräti 61 prosenttia suomalaisista seuraa yhteisöpalveluita säännöllisesti. Kun kyse on kuolemasta tai hautajaisista, on somen rooli selvästi pienempi. Esimerkiksi läheisensä kuolemasta Facebookissa on omalle seinälleen kirjoittanut vain kahdeksan prosenttia. Asuinpaikasta riippumatta sosiaalista mediaa ei käytetä surukanavana. Pääkaupunkiseudulla vain joka kymmenes pitää somen käyttöä sopivana suruvalitteluissa. Maaseudulla somen käyttöä surunvalitteluissa ei hyväksy juuri kukaan.

Kuolemassa kulkee some-raja."

Kuolemassa kulkee some-raja. Henkivakuutusyhtiö Kalevan teettämän kyselyn mukaan joka toinen suomalainen tuntee tilanteen kiusalliseksi nähdessään surun purkautuvan sosiaalisessa mediassa. Lähes kolmannes vastaajista ei tiedä miten reagoisi suruviestiin somessa, ja joka viides ei halua reagoida mitenkään.

– Kuolema ja suru ovat erittäin henkilökohtaisia asioita ja kyselytutkimuksen perusteella ne halutaan myös sellaisena pitää. Yli puolet vastaajista pitää somessa tapahtuvaa surukokemuksen jakoa kiusallisena. Surusta puhutaan ja siitä pitää puhua, mutta kuolemassa kulkee some-raja, toteaa henkivakuutusyhtiö Kalevan toimitusjohtaja Timo Laitinen

Vain viisi prosenttia suomalaisista pitää sosiaalisessa mediassa tehtyä osanottoa aitona. Surunvalittelut halutaan tehdä kasvotusten. Vastaajista vain alle kymmenen prosenttia pitää helpompana ottaa osaa somessa kuin kasvotusten. Joka toinen kokee vaikeaksi reagoida somessa edes puolituttujen jakamiin suruviesteihin. Haudalla käynnin sijaan sosiaalisessa mediassa muistamiseen turvautuisi vain alle kymmenen prosenttia kaikista vastaajista.

Jos somessa esiintyvään suruviestiin ylipäätään reagoidaan, niin peukutuksia ei näy. Käytännössä juuri kukaan ei käyttäisi peukkua. Peukutuksen ja viestin jakamisen sijaan joka neljäs suomalainen kirjoittaisi Facebookin seinälle jonkin muun kommentin.

Suruhymiöllä osanottonsa ilmaisisi vajaat 15 prosenttia. Surusydämen tohtisi laittaa enää vain joka kymmenes. Kansainvälisen ja lyhyen RIP-viestin kirjoittaisi noin 10 prosenttia vastaajista. Tarkoituksellisen some-hiljaisuuden valitsisi joka viides. Tekstiviestiä ei pidetä sen parempana vaihtoehtona, vain kymmenen prosenttia hoitaisi osanoton tekstiviestillä.

– Edes nuorempi ikäpolvi ei sure sosiaalisessa mediassa. Nuorista aikuista puolet haluaisi edelleen mennä haudalle somessa muistamisen sijaan, Timo Laitinen jatkaa.

Vielä ei ole some-hautajaisten aika."

Hautajaisissa otetaan usein perinteisiä valokuvia. Sen sijaan hautajaiskuvien somejaon sallisi alle joka viides vastaaja. Muuten niin trendikäs videointi ei saa suosiota hautajaisissa. Vain yksi prosentti suomalaisista pitää hautajaisten live-videointia soveliaana. Hautajaisiin halutaan osallistua paikan päällä. Vain neljä prosenttia vastaajista voisi osallistua hautajaisiin etänä esimerkiksi videoyhteyden välityksellä.

–On mielenkiintoista huomata kuinka syvällä hautajaisten tapakulttuuri elää kaikkialla Suomessa ja kaikissa meissä. Kuolemaan liittyy edelleen kunnioitus vainajaa sekä surevia omaisia kohtaan. Vanhat ja vahvatkin perinteet muuttuvat ajan saatossa, mutta yli puolet vastaajista pitää edelleen somessa ilmaistua surua kiusallisena. Vielä ei siis ole some-hautajaisten aika, pohtii Timo Laitinen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu