Koulu vai palvelukeskus? – Karsittu ja hajautettu Sammontalo ei oikein maistunut asukkaille

Ilkka Pohjalainen

Sammonlahden yläkoulun auditorioon oli viime torstaina kokoontunut joukko länsialueiden asukkaita. Kaupunkiaktiivien koolle kutsumassa tilaisuudessa haluttiin kaupungin edustajilta selvennyksiä palveluverkkosuunnitelmien uusimpiin käänteisiin.

Kaupungin toimitilatoimikunta on esittänyt, että arkkitehtuurikilpailun voittanutta Sammontaloa ei rakenneta ainakaan alkuperäisen Valkoinen piha -suunnitelman mukaisena. Sammontaloon piti koota tuhannen oppilaan yhtenäiskoulu, päiväkoti, kirjasto, nuorisotila sekä liikuntahalli.

Nyt suunnittelupöydällä on vain liikuntahalli, päiväkoti sekä 400 oppilaan koulu 1.-6.-luokille. Yläkoulu, kirjasto ja nuorisotilat jatkaisivat toistaiseksi nykyisissä tiloissaan.

Länsialueen asukkaille ”Sammontalon” hajautettu ja monessa vaiheessa rakennettavaksi ehdotettu malli ei yleisötilaisuudessa oikein kelvannut. Se tarkoittaisi, että yläkoulu jatkaisi vielä vuosia nykyisessä rakennuksessa. Lappeenrannan toimitilat oy:n toimitilajohtaja Katri Tolvanen kertoi, että rakennuksen kuntotutkimus on valmistumassa maaliskuussa.

Tilaisuuden aluksi kaupungin hyvinvointi- ja sivistyspalveluiden toimialajohtaja Tuija Willberg, elivoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi sekä talousarviopäällikkö RistoLammi esittelivät synkkeneviä käyriä niin väestöennusteista kuin kaupungin taloudestakin. Kaupunki ei halua rakentaa liikoja tiloja, joita ei sitten tarvitakaan.

Sammonlahden koulun rehtori Vesa Raasumaa muistutti, että Sammontaloa koskevat päätökset ovat yhä voimassa. Sen suunnitteluun on käytetty vuosikausia, ja sen tuloon on jo monin tavoin valmistauduttu. Alueen oppilasmäärä on moneen muuhun alueeseen verrattuna vakaa. Uudet ajanmukaiset tilat yhdessä innostavan pedagogisen sisällön kanssa myös houkuttaisivat vanhempia pitämään lapsensa alueen koulussa.

– Sammontaloa on suunniteltu pitkään ja kuluttavasti. Palaammeko nyt löhtöruutuun? Raasumaa kysyi.

– Olemme yhä vahvasti sitoutuneet siihen, että voimassa olevan päätökset toteutetaan. Sammontalo olisi ollut tiivis yhteisö saman katon alla, inspiroiva kasvu- ja oppimisympäristö.

Yleisöpuheenvuoroissa epäiltiin, että monessa vaiheessa rakennettava hajautettu palvelutilojen malli hankaloittaa pitkän aikaa elämää Sammonlahdessa ja tulee lopulta hintoihinsa. Epäiltiin myös, että syynä suunnitelmien äkkimuutoksiin on jäähallin rakentaminen, ja kysyttiin, Länsi-Lappeenrantako joutuu vastaamaan taas koko kaupungin säästöistä.

Paikalla oli kuulolla ja äänessä useita kaupunginvaltuutettuja. Joonas Grönlund (kok.) oli huolissaan siitä, että karsittu, hajautettu ja vaiheistettu rakentaminen ei kohota alueen imagoa, mikä oli tärkeänä tavoitteena Sammontalo-suunnitelmassa.

– Sivistyspuolen lisäksi pitää ajatella muutakin. Kyse on siitä, rakennetaanko koulu vai palvelukeskus.

Samoilla linjoilla oli myös Virpi Junttila (vihr.).

– Aluekehittämisen näkökulma puuttuu. Koko alueen kehitys on odottanut Sammontaloa.

Linda Brandt-Ahde (kok.) huomautti, että jos alueelle ei investoida, se vaikuttaa synkimpien ennusteiden toteutumiseen.

– Merkitystä on sillä, miltä alue näyttää.

Brandt-Ahde oli huolissaan myös Kourulan alueen vetovoimasta, jos pysyvää päiväkotia ei rakenneta.

Toimitilatoimikunnan esityksessä Kourulaan olisi tulossa tilaelementti. Toimitilojen Katri Tolvanen kertoi, että elementti olisi suunnitelman mukaan tulossa entisen päiväkodin paikalle ensi elokuussa.

Tilaisuuden kutsujina toimivat Lappeenrannan länsialueen kouluverkko -ryhmän edustajat ja puheenvuoroja ohjasi Johanna Naukkarinen.

Juttua muokattu 11.3.2020 klo 16.40, puheenvuorojen jakajaksi muutettu Johanna Naukkarinen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

Näytä lisää