Koronavirusuutisten herättämät tunteet analysoitiin 6 viikon ajalta: "Mitä enemmän määräyksiä, sitä vähemmän pelkoa"

Mediatalo Keskisuomalaiseen kuuluvan Etelä-Suomen Median sisältöjohtaja Silja Tenhunen on maanantaina mukana avoimessa ja maksuttomassa webinaarissa, jossa analysoidaan koronauutisoinnin  tunnedataa. Johanna Erjonsalo

toimitus

Mediatalo Keskisuomalaisen kaupunki- ja maakuntalehtien koronavirusuutisista kerätty tunnedata osoittaa kansalaisten tunteiden vuoristoradan ennen epidemiaa ja sen aikana.

Mediatalo Keskisuomalainen ja NayaDaya Oy analysoivat, miten koronavirusepidemiaan liittyvät uutiset vaikuttavat suomalaisten tunteisiin ja käyttäytymiseen. Analyysi perustuu lukijoiden tunnereaktioihin uutisartikkeleissa sekä tieteelliseen malliin tunteista ja käyttäytymisestä.

Tunnedataa on kerätty tähän mennessä yli 4 000 koronavirustilannetta käsittelevästä tekstistä. Jutut on julkaistu viimeisen kuuden viikon aikana.

Kansalaisten kokemuksia on hallinnut pelko, jonka määrä kasvoi tartuntojen lisääntyessä. Pelon tunne väheni vasta, kun viranomaiset pystyivät antamaan selkeitä ohjeita, kuinka suomalaisten tulisi toimia, jotta virus ei leviä hallitsemattomasti.

Pelon tunnetta vähensivät myös hallituksen rajoituspäätökset sekä poikkeuslakien käyttöönotto. Epävarmuus heräsi kuitenkin uudelleen, kun päätös Uudenmaan eristämisestä tehtiin. Viimeisen viikon aikana menettämisen kokemusta kuvaava suru on kasvanut ja lähestyy jo pelon määrää.

Lukijat arvioivat tapahtumia hallituksen ja viranomaisten antamien tietojen ja ohjeiden, median luoman kuvan sekä sosiaalisen median keskustelujen perusteella.

– Tunnedata kuvaa, miten epävarmuutta seurasi pelon jyrkkä kasvu ja miten vasta selkeiden ohjeiden jälkeen epävarmuus väheni. Pelko – tai se, etteivät media tai viranomaiset pysty vielä tarjoamaan varmoja vastauksia ja neuvoja – voi johtaa lamaantumiseen. Tunne siitä, että joku on ohjaksissa tai että tiedän, mitä minun pitäisi tehdä, lieventää uhan tuntua ja pelon vaikutuksia. Tunnedata indikoi siten päättäjien ja viranomaisten toiminnan ja kriisiviestinnän seurauksia, Mediatalo Keskisuomalaiseen kuuluvan Etelä-Suomen Median sisältöjohtaja Silja Tenhunen sanoo.

Yleisimpiä koronavirusuutisiin liittyviä tunteita ovat viimeisen kuuden viikon aikana olleet pelko, suru, kiinnostus, myötätunto ja tyytyväisyys. Vastuu ei kuulu ainoastaan päättäjille ja viranomaisille vaan myös uutismedialle. Lukijoille on tuotettava luotettavaa tietoa, mutta myös tunteet on otettava huomioon.

– Tarvitaan uutisointia, joka auttaa ymmärtämään tilanteen vakavuutta, mutta samalla lievittää turhaa huolta, kannustaa harkintaan ja etsii ratkaisuja. Sen jälkeen, kun tietoa ja faktoja on riittävästi tarjolla, uutisvalinnoilla voidaan vahvistaa myös myötätuntoa, yhteisöllisyyttä ja toimeliaisuutta ilman, että lukijoita yllytetään varomattomuuteen tai viruksen vakavuutta vähätellään. Tunnedatan osoittama myötätunnon kasvu perustuu inhimillisiä näkökulmia rakentavaan journalismiin, Tenhunen toteaa.

NayaDaya Oy:n CEO Timo Järvinen puolestaan toteaa, että tunteet kertovat merkityksistä ihmisten arjessa sekä vaikuttavat ratkaisevasti käyttäytymiseen ja kriisistä selviytymiseen.

– Etenkin myötätuntoa, rakkautta ja kiinnostusta vahvistamalla voidaan edistää osallistuvaa, yhteisöllistä ja motivoitunutta käyttäytymistä sekä terveydellistä ja taloudellista toipumista. Ei ole syytä vältellä pelkoa eikä surua. Empaattista, avointa dialogia voidaan tukea realistista tilannekuvaa piirtävän tunnedatan avulla, Järvinen sanoo.

Koronavirusepidemian emotionaalisia vaikutuksia seurataan osoitteessa www.nayadaya.com/korona. Tilannekuva päivitetään joka viikko.

Maksuttomat raportit ovat kaikkien tilattavissa. Ensimmäinen raportti julkaistaan tiedotteen liitteenä. Mediatalo Keskisuomalaisen ja NayaDayan hanketta rahoittaa Google Digital News Innovation Fund.

NayaDaya palvelee kriisin osapuolia mittaamalla ja analysoimalla epidemian vaikutuksia erilaisten sidosryhmien tunteisiin, käyttäytymiseen ja sitoutumiseen. Samalla on mahdollista rikastaa julkista tunnedataa koko yhteiskunnan hyödyksi.

Syventäviä mittauksia ja epidemiaa koskevaa Big Dataa voivat hyödyntää valtiovalta, viranomaiset, julkiset organisaatiot, järjestöt, koulut, yritykset ja media. Tunnedatasta on hyötyä koronaviruskriisin hoitamisessa, päätöksenteossa, viestinnässä, journalismissa ja julkisessa keskustelussa – myös kansainvälisesti.

Tunnedataa analysoidaan kaikille avoimessa ja maksuttomassa webinaarissa maanantaina 30.3.2020 kello 13– 13.30.

Kommentoi

Palvelut