Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Uudelleen avattuun sotaorporekisteriin ehtii vielä ilmoittautua – sotaorpojen määrän kartoittaminen koetaan merkitykselliseksi

Kaatuneitten Omaisten Liiton hallitus päätti helmikuussa avata sotaorporekisterin uudelleen määräajaksi 7.2.–31.8.2018.

Tänä aikana sotaorpokriteerit täyttävillä henkilöillä on vielä mahdollisuus liittyä sotaorporekisteriin ja saada sotaorpotunnus dokumentteineen.

Tähän mennessä rekisteriin on kirjattu yli 16 000 sotaorvon tiedot. Sotaorvoksi katsotaan henkilö, jonka vanhempi on menehtynyt Suomen sodissa 1939–1945 tai niiden seurauksena.

Sotaorporekisterilomakkeen voi tulostaa osoitteesta www.kolry.fi Lomakkeen mukaan liitetään viralliset dokumentit, joista ilmenevät sukulaisuussuhde kaatuneeseen ja todistus menehtymisestä. Sotaorporekisteriin liittyminen ei edellytä jäsenyhdistykseen liittymistä.

Imatran seudun sotaorpojen sihteeri Marja-Liisa Kantokivi pitää rekisterin keräämistä äärimmäisen tärkeänä, ja toivoo, että mahdollisimman moni sotaorpo ilmoittaa tietonsa rekisteriin.

– Myös minuun voi olla yhteydessä asian tiimoilta joko sähköpostitse (marjaliisa.kantokivi@gmail.com) tai puhelimitse (p. 050-5144092), niin saa apua.

Kantokivi kertoo, että Imatran yhdistyksessä on tällä hetkellä noin 120 sotaorpojäsentä. Kannatusjäseniä on jonkin verran. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii rovasti Matti Tuomisto.

– Meillä on aika aktiivinen yhdistys, ja saamme toisiltamme etenkin vanhuudessa tärkeää vertaistukea. Sosiaalinen kanssakäyminen on koettu hyvin rikastuttavaksi, ja viimeksi viime viikolla olimme päiväretkellä Lappeenrannassa. Meitä oli retkellä lähes 40. Kauas ei enää jakseta lähteä, mutta nämä yhteiset tapahtumat ovat hyvin tärkeitä.

Kaikki eivät ole yhdistysihmisiä, mutta Kantokivi uskoo, että toimintaan lähtemisestä on enemmän hyötyä kuin haittaa.

– Meillä sotaorvoilla on yhteinen tausta ja kokemus, joka yhdistää. Yhdistyksen nykyiset jäsenet ovat tulleet mukaan toimintaan eri aikaan, eikä toisia ole tunnettu ennalta. Kun vanhenee, oma tausta korostuu entistä enemmän, ja vanhat asiat nousevat pintaan.

Kantokivi toivoo, että valtiovalta tukisi sotaorpoja vanhuudessa nykyistä enemmän.

Rekisterin kerääminen ja sotaorpojen määrän selvittäminen voivat auttaa tämän tavoitteen saavuttamisessa.

– Käytännössä kyse voisi olla esimerkiksi tuetusta lomasta tai kuntoutuksesta. Muutama vuosi sitten saimme sotaorpomerkin, mutta se ei tuo mitään konkreettista etua.

Etuja tärkeämmäksi Kantokivi kokee kuitenkin jo aiemmin mainitun vertaistuen.

 – Meitä on muitakin, kenellä on samanlainen tausta. On tärkeää, että sotaorpoutta ei peitellä, vaan asiasta puhutaan ääneen.

Kantokiven toiveena on että sotaorpojen arvot ja perinteet saadaan siirrettyä seuraaville sukupolville.

– Sen vuoksi kannatusjäseniksi otetaan mielellään sotaorpojen lapsia ja muita läheisiä.