Jos Koskenkorvan viina – Kossu, Koskis, Kosander tai Koskisen Antin korvalääke – olisi ihminen, hänellä alkaisivat ensi kuun alussa kansaneläkeläisen leppeät päivät.
Hiljaiseloa on kuitenkin turha odottaa, sillä vuonna 1953 viinakauppaan kilahtanut, nyt jo 65 vuoden ikään ehtinyt Kossu on yltänyt Suomessa miltei kansallisjuoman asemaan.
Kossun historiasta kirjan vuonna 2014 kirjoittanut Jonna Pulkkinen muistuttaa, että Koskenkorvan viinan suosio ei aikoinaan ollut Alkolta mitenkään suunniteltu veto.
–Tuolloin 1950-luvun alussa Koskenkorva edusti uutta, kansainvälistä juomakulttuuria, kun siihenastisten konjakkien ja muiden ruskeiden juomien tilalle haettiin vodkapohjaista vaihtoehtoa, Pulkkinen muistuttaa.
Vasemmalla oleva pullo on priimakuntoinen esimerkki Suomen ensimmäisestä kossupullosta. Juoman etiketti on muuttunut 65 vuoden aikana moneen kertaan. (Kuva: Päivi Tuovinen)
Korkeimmillaan Koskiksen menekki on ylittänyt maassamme useana vuonna jopa kolmen miljoonan litran rajan.
– Kyllä tällainen Kossun suosio on yllättänyt varmasti kaikki suomalaiset. Yksi menekkiä selittävä tekijä on varmasti ollut hyvä hinta-laatu-suhde, jota Suomessa on arvostettu.
Vaikka Kossu yhdistetäänkin muun muassa raakaan, humalahakuiseen juomiseen, kansallisjuoma taipuu toki moneen muuhunkin menoon.
– Koskenkorva on monikäyttöinen juoma kuten kirkkaat viinat yleensäkin. Esimerkiksi minulla on kotonani vajaa pullollinen "talouskossua", jota käytän tomaattikastikkeen tekoon, vinkkaa Pulkkinen.
Koskenkorvan viinan korkki on lähes legendaarinen esine – löydätkö sen tästä joukosta? (Kuva: Päivi Tuovinen)
Jos joku suomalainen haluaisi ryhtyä keräilemään vuosikymmenten varrella tehtyjä Koskenkorva-pulloja, hän suunnatkoon tiensä Rajamäelle, missä sijaitsee Altian väkijuomamuseo.
Museon kolmannessa kerroksessa seisoo peräti 132 erilaisen kossupullon vitriini.
– Näytteillä ei ole yhtään nykyisin myynnissä olevaa pulloa eli nämä ovat kaikki sananmukaisesti historiallisia pulloja, kertoo museo-opas Petri Lehtonen
Kokoelmassa on paitsi Suomessa myös lisenssin turvin ulkomailla valmistettuja Koskenkorva-tuotteita muun muassa Meksikosta, Kolumbiasta ja Tšekkoslovakiasta.
Altian tehdasmuseo Nurmijärven Rajamäellä henkii suomalaista juomahistoriaa. (Kuva: Päivi Tuovinen)
Mukaan on mahdutettu lisäksi vaikkapa kahden litran hanakossupakkaus ja tuhti mäyräkoirallinen täynnä Koskiksen pikkuputeleita.
– Hyvin moni museovieras yllättyy, kun huomaa mitä kaikkea mielenkiintoista museo pitää sisällään. Harva myöskään osaa arvata, kuinka monta ohranjyvää on käytetty puolen litran Koskenkorva-pullon valmistukseen, Lehtonen tunnustaa.
– Niitä on kaikkiaan 18 200 jyvää.
Pannu poikineen! Museo-opas Petri Lehtonen on tottunut siihen, että työpaikalla seisoohuimankokoisia tislaustynnyreitä. (Kuva: Päivi Tuovinen)