Rakuunaperinne elää Lappeenrannassa – Upseerikerholla paljastettiin 34. komentajien muotokuva

Erkki Hietamäki hoiti Uudenmaan Rakuunarykmentin komentajan tehtäviä pariinkin otteeseen 1980-luvulla. Tuolloinen puku mahtuu vielä päälle. Muotokuvan paljastuksessa vierellä puoliso Rauni Hietamäki. Kari Qvist

toimitus

Rakuunat poistuivat joukko-osastona Lappeenrannasta vuonna 1989, kun Uudenmaan Rakuunapataljoona lakkautettiin. Mutta perinteet elävät: syyskuun 7. päivä 2018 paljastettiin Upseerikerholla uusin rakuunakomentajan muotokuva. Vuorossa oli everstiluutnantti Erkki Hietamäki, ja muotokuva on 34.

Hietamäki toimi Rakuunoiden komentajana yhteensä parin vuoden ajan. Varsinaisesti nimitystä komentajaksi hän ei saanut, mutta hoiti käytännössä komentajan tehtäviä sijaisena.

Muotokuvan teetti muotokuvatoiminta, jossa olivat mukana Hietamäen entiset alaiset Antti Lankinen ja Ismo Talka

Muotokuvan on maalannut imatralainen Svetlana Lunina

Hietamäki toimi Lappeenrannassa upseerina 25 vuotta: Kanta-aliupseerikoululla 5 vuotta, 15 vuotta rakuunoissa ja 5 vuotta taas Leirin mäellä päällystöopistolla. Rakuunoissa hän oli pataljoonaupseerina peräti yhdeksän vuoden ajan. Rakuunoiden komentajan sijaisena hän toimi muutamaan otteeseen, yhteensä lähes parin vuoden ajan.

Hietamäen suostumusta muotokuvaan kysyttiin vuosi sitten syksyllä. Tuolloin hän asetti ehdoksi, että kuvassa hänen on oltava majurina, kuten komentajan sijaisenakin. Ja samassa puvussa, missä hän komentajan tehtäviä hoiti 1980-luvun alussa. Molemmat ehdot toteutuivat.

Muotokuvat on tehty Uudenmaan Rakuunapataljoonan komentajista ja joistain sijaisista. Nykyisin rakuunakomentajan tehtävä on perinnetehtävä, joka kuuluu maasotakoulun esikuntapäällikön tehtäviin.

Isot muotokuvat ovat Upseerikerhon ravintolan ns. Rakuunapäädyssä ja juhlasalissa. Pienet muotokuvat ovat Rakuunapäädyn kabinetissa, Lemetin motissa. Muotokuvan kohde saa myös oman taulunsa.

Paljastustilaisuuden juhlapuheen piti kenraali Matti Kopra – jolle Hietamäki luovutti aikanaan Rakuunoiden komentajuuden.

– Erkkihän on syntynyt Pohjanmaalla Ylihärmässä ja näin häntä voisi pitää todellisena "pohojalaasena". Kadettikoulun jälkeen hän palveli Pohjan prikaatissa, mutta jo kolmen vuoden jälkeen houkuteltiin Lappeenrantaan, johon on sopeutunut niin hyvin, etteivät kaikki edes aavista, että olet Pohjanmaalta lähtöisin. Olenkin kutsunut Erkkiä usein nimityksellä ”pohjalainen-karjalainen", totesi Kopra puheessaan.

– Lappeenranta on rakuunoiden ja ratsuväen kaupunki. Missä ratsuväen perinnettä vaalitaan? Mielestäni ne ovat Maasotakoulu, Lappeenrannan kaupunki ja reserviläiset. Maasotakoululla on säilytettävä tehtävä ylläpitää ja tukea rakuunaperinnettä.

– Kaupungilla on ratsuväkimuseo, joka on nyt korjauksen alla ja jota tulisi kehittää eikä missään nimessä antaa sen vaipua unholaan. Kaupungin tuki ja sitoutuminen ovat ensiarvoisen tärkeää. Kun vanhat "rakuunakonkarit" väistämättä siirtyvät historiaan, tulisi reserviläiset sitoa voimakkaammin mukaan välittämättä siitä onko heillä ns. rakuunataustaa.

– Oma lukunsa ovat järjestöt. Tulisiko niitä viimeinkin yhdistää ja tulisiko esimerkiksi URR:n säätiön jäsenyys avata laajemmaksi, Kopra pohdiskeli.

Uudenmaan Rakuunarykmentin säätiön puheenjohtaja ja Lappeenrannan Upseerikerhoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Hannu Hyppönen kiitti toimikuntaa muotokuvahankkeesta.

– Erkki Hietamäen ja hänen liittyvät tarinat monet meistä tuntevat. Hänen muotokuvansa muistuttaa meistä tarinoista, joista vain osan olemme tässä tapahtumassa tänään kuulleet. Monta tarinaa on siis vielä kerrottavaksi ja kuultavaksi.

Hyppönen muistutti, että perinne-esineiden esillepanoa on kehitetty upseerikerholla. Nykyisin kaikille avoinna olevassa ravintolassa on järjestetty kesän aikana kymmenen avointa esittelytilaisuutta, sekä lisäksi useita esittelyjä eri asiakasryhmille ja yhteensä lähes 500 henkilölle.

– Kokoamme parasta aikaa upseerikerhoon ja henkilöihin liittyviä tarinoita. Kannustankin kaikkia teitä paikalla olevia tuomaan esille hauskoja tarinoita ja muistoja juuri nyt, kun niitä kootaan, Hyppönen totesi.

Teksti: Antti Rinkinen

Muokattu 14.9.2018 kello 18.36: KorjattuSvetlana Luninan sukunimi.

Kommentoi

Palvelut