"Äidillä täytyy olla todella vakavia ongelmia" – Etä-äiti on muiden silmissä lapsensa hylännyt outolintu

80 prosenttia lähivanhemmista on äitejä.

Äiti on edelleen etävanhempana harvinaisuus. 80 prosenttia lähivanhemmista on äitejä. JOHANNA ERJONSALO

Marjo Rämö

Helka Belt on ollut seitsemän vuoden ajan etä-äiti nyt 14-vuotiaalle pojalleen.

Sinä aikana hän on saanut kuulla olevansa lapsen hylkääjä ja häntä on neuvottu olemaan hankkimatta lisää lapsia, kun ei ensimmäistäkään pysty hoitamaan.

Maininta lapsen huoltajuusjärjestelystä on myös hiljentänyt vilkkaana porisseen kahvihuonekeskustelun.

– Meillä on vahva ajatus siitä, että etä-äidillä täytyy olla todella vakavia ongelmia, jos hän luopuu vapaaehtoisesti lähivanhemmuudestaan, Belt puuskahtaa.

– Miksi etäisä ei joudu selittämään etävanhemmuuttaan?

Miksi etäisä ei joudu selittämään etävanhemmuuttaan?

Kysyttäessä Helka Belt kertaa oman etävanhemmuutensa taustat.

Erotessaan esikoispoikansa isästä pian pojan syntymän jälkeen, ex-puolisot päätyivät vuoroviikkovanhemmuuteen.

Kouluiän lähestyessä vuoroviikkoasumisessa alkoi olla ongelmia.

Lapsi kaipasi rutiineja ja järjestelmällisyyttä, ja sitä, että tavarat ja koti oli yhdessä paikassa.

Pojan elämänpiiri ystävineen muodostui yhä vankemmin isän kodin ja koulun ympäristöön.

Samaan aikaan Beltillä oli ongelmia oman terveytensä kanssa.

Vanhemmat ajattelivat jämäkän ja järjestelmällisen isän täyttävän paremmin pojan perusturvallisuuden tarpeen ja sopivat yhteishuoltajuudesta, jossa isästä tuli lähivanhempi ja äidistä etävanhempi.

Käytännössä se tarkoittaa sitä, että poika asuu isänsä luona. Äiti tapaa poikaansa joka toinen viikonloppu, joskus viikkojen keskellä.

– Käydään leffoissa, syödään ja pelaillaan. Välillä ei tehdä mitään kummallista, Belt kertoo etä-äidin ja pojan yhteisestä ajasta, johon kuuluu nykyisin myös 4-vuotias pikkuveli.

Belt on sitä mieltä, että järjestely on ollut ehdottomasti paras ratkaisu lapselleen.

Tuoreeseen kirjaansa Lapsellinen ero (Kosmos), Helka Belt on koonnut 20 erilaista avioerotarinaa oppaaksi ja vertaistueksi eroaville, joilla on yhteisiä lapsia.

Tarinat vaihtelevat onnistuneesta uusperheestä vaikeisiin, oikeusasteissa ratkottaviin huoltajuusriitoihin, joihin kuitenkin päädytään harvoin. Vain neljä prosenttia huoltajuusriidoista ratkotaan käräjillä.

– Pahinta on, jos erosta katkera tai vihainen vanhempi käyttää lasta koston välineenä ja vieraannuttaa tämän toisesta vanhemmastaan.

– Erotilanteessa ei pitäisi olla lähtökohtaisesti vaatimassa niin paljon itselleen, Belt toteaa.

Eroavien vanhempien tulisi kysyä itseltään, toteutuuko YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen henki eron jälkeisessä tilanteessa.

Sopimuksessa todetaan selkeästi, että "Lapsella on lähtökohtaisesti oikeus elää vanhempiensa kanssa, jos hänellä on hyvä ja turvallista olla heidän kanssaan. Vanhemmistaan erossa asuvalla lapsella on oikeus tavata ja pitää säännöllisesti yhteyttä kumpaankin vanhempaansa. Tapaaminen voidaan estää, jos se on lapsen edun vastaista."

Harva tietenkään pystyy pitämään tätä ajatusta kirkkaana johtotähtenä tuskaista eroprosessia läpikäydessään, etenkin jos eroon liittyy katkeruutta, vihaa tai loukatuksi tulemisen kokemuksia. Oma eroprosessi ja päätökset huoltajuusjärjestelyistä kun tulevat samassa mylläkässä.

Koen toisinaan ulkopuolisuutta poikani elämästä.

Belt soisi eroavien pohtivan lasten asumisjärjestelyjä nimenomaan lasten parasta ajatellen, jopa äitimyyttiä tallaten.

Jos äidillä on heikommat taloudelliset ja henkiset resurssit lähivanhemmuuteen, äidin kotiosoitteen ei Beltin mielestä tulisi automaattisesti olla myös lapsen koti.

Beltistä on valitettavaa, että oikeusistuimissakin ajatellaan usein näin.

Etävanhemmuus ei ole koskaan lastaan rakastavalle aikuiselle helppo ratkaisu. Siihen liittyy useimmilla raskaita luopumisen tunteita.

Belt arvioi oman suhteensa nyt teini-ikäiseen poikaansa olevan hyvä ja läheinen.

Toisaalta hän ei ole lähes seitsemään vuoteen ollut poikansa arjessa läsnä.

– Se on surullista.

– Koen toisinaan ulkopuolisuutta poikani elämästä.

Helka Belt

Koulutukseltaan teologian maisteri.

Työskentelee järjestösihteerinä Äidit irti synnytysmasennuksesta -yhdistyksessä.

Pitää Etä-äiti-blogia.

36-vuotias Belt on 4- ja 14-vuotiaiden poikien äiti.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu