Nelikymppinen, tunnistatko tämän ilmiön? – Mies vähentää liikuntaa eron jälkeen, nainen aloitettuaan parisuhteen

Kuvituskuva. Sirpa Repo

Katja Riihola

Parisuhteen muutos vaikuttaa naisten ja miesten liikkumiseen eri tavalla. Tuoreen tutkimuksen mukaan eronneet miehet ja parisuhteen aloittaneet naiset vähentävät aktiivisuuttaan.

Eronneiden miesten arkiaskeleiden kokonaismäärä väheni neljän vuoden seurantatutkimuksen aikana.

Naisilla, jotka olivat mittauspisteiden välisenä aikana löytäneet uuden puolison, kokonaisaskelmäärä väheni merkittävästi verrattaessa koko jakson ajan naimisissa olleisiin naisiin.

Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa mitattiin askeleet viikon ajan vuosina 2007 ja 2011 yhteensä 1 033 osallistujalta. Seurantajakson alussa tutkittavat olivat 34–49-vuotiaita.

Tutkijoiden mukaan on vaikea sanoa yhtä selittävää tekijää parisuhteen muutosten vaikutuksista fyysiseen aktiivisuuteen.

– Vaikuttaa siltä, että elämäntilanteen muutos eron tai uuden parisuhteen myötä vaikuttaa aktiivisuuteen miehillä ja naisilla eri tavoin, tutkijatohtori Kasper Salin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta pohtii.

Tutkittavien kokonaisaskelmäärä nousi hieman neljän vuoden seurantajakson aikana. Suositellun 10 000 päivittäisen askeleen määrän saavutti vuonna 2007 viidennes (19 prosenttia) ja vuonna 2011 neljännes (25 prosenttia) osallistujista.

Aerobinen eli pidempikestoinen ja intensiivinen liikkuminen lisääntyi erityisesti ylimmässä sosiaaliluokassa.

– Todennäköistä on, että he ovat lisänneet liikuntaharrastuksen kaltaista pitempikestoista ja intensiivisempää liikkumista tai esimerkiksi kävelylenkkeilyä, Salin sanoo.

Salin kuitenkin muistuttaa myös arkiliikunnan merkityksestä.

– Askeleet kertyvät päivän mittaan moneen otteeseen, mikäli siihen antaa mahdollisuuden. Askelten lisäämiseksi ei välttämättä tarvitse joka päivä lähteä erikseen liikkumaan. Sen sijaan arjen valintoihin tulisi kiinnittää huomiota. Osa päivittäisistä siirtymistä voisi tehdä auton sijasta kävellen tai hissin vaihtaa portaisiin, ehdottaa Salin.

Jyväskylä yliopistossa tehty tutkimus on osa LASERI-tutkimuskokonaisuutta (Lasten ja nuorten sepelvaltimotaudin riskitekijät). Seurantatutkimus on kestänyt jo yli 30 vuotta, ja sitä johtaa professori Olli Raitakari Turun yliopistosta. Tätä osatutkimusta rahoittivat opetus- ja kulttuuriministeriö ja Suomen kulttuurirahasto.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Palvelut