Lappeenrannan kaupunginvaltuusto hyväksyi 10. joulukuuta talousarvion 2019 ja taloussuunnitelman vuosille 2019−2021 sekä talousarviokirjaan sisältyvän Lappeenranta-strategian. Vuoden 2018 viimeisen kokouksen päätöspuheenvuorossaan valtuuston puheenjohtaja Ari Torniainen korosti, että työtä entistä paremman Lappeenrannan eteen tehdään yhdessä.
− Tavoitteena on entistä parempi Lappeenranta kuntalaisille, ja päätöksiä tehdään avoimesti kuntalaisia silmälläpitäen. Rakennusinvestoinnit ovat lähitulevaisuuden suuri haaste. Onkin tärkeää että kaupungin toimitilatoimikunta esittää näkemyksensä kaikille valtuustoryhmille tasapuolisesti ja kaikilla valtuutetuilla on mahdollisuus sanoa mielipiteensä hankkeista, Torniainen sanoi.
Hän painotti, että työtä tulevaisuuden eteen tehdään yhdessä ja Lappeenrantaan tarvitaan niin uusia työpaikkoja kuin asukkaitakin.
Verotulojen odotetaan kasvavan jo ensi vuonna
Vuoden 2019 tulos jää 6,2 miljoonaa euroa alijäämäiseksi viime vuosien heikon verotulojen kehityksen ja Eksoten maksuosuuden yli 11 miljoonan euron nousun vuoksi. Tulos kääntyy ylijäämäiseksi vuosina 2020 ja 2021, jos Eksote ei tee ensi vuonna uutta alijäämää ja sen menokehitys rajoittuu vuosina 2020 ja 2021 sopimusten mukaisiin palkankorotuksiin
Kansantuotteen vahvasta kasvusta ja työllisyyden kohentumisesta huolimatta kaupungin verotulot ovat vähentyneet kuluvana ja kahtena edellisenä vuonna. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarvan mukaan tähän ovat merkittävimmin vaikuttaneet valtion päätöksiin perustuva verotuksen keventäminen ja kilpailukykysopimuksen aiheuttamat verotulomenetykset.
− Positiivista on, että työllisyys on parantunut. Lappeenrannassa työpaikkojen määrä on pysynyt pitkään tasaisena, mutta nyt on tapahtunut selkeä käänne kasvusuuntaan, ja myös teollisuuden työpaikat ovat lisääntyneet. Jo ensi vuonna odotamme verotulojen kasvavan, Jarva ennakoi.
Lappeenrannassa on alkamassa poikkeuksellisen suuri rakennusinvestointien jakso, joka kasvattaa kaupungin lainamäärää. Vuonna 2019 käynnistyy kolme mittavaa kouluinvestointia. Kaupungin kiinteistöjen käyttöä tehostetaan muun muassa uudella tilojen varausjärjestelmällä.
Kaupunginjohtaja painottaa, että Lappeenranta haluaa strategiansa mukaisesti olla lapsiperheiden kaupunki.
− Investoinneilla edistämme koulutilojen terveellisyyttä ja ajanmukaisuutta sekä monipuolisia harrastusmahdollisuuksia. Kaupungin tilojen käyttöä tehostetaan niin, että myös esimerkiksi järjestöt ja yhdistykset voivat nykyistä enemmän kokoontua kaupungin kiinteistöissä eri puolilla kaupunkia.
Kaupungin oman toiminnan nettomenoissa ei kasvua
Rahoitusjohtaja Jari Iskaniuksen mukaan kaupungin oman toiminnan nettomenot eivät kasva ensi vuonna kuluvan vuoden budjettiin verrattuna. Toimialojen kehyksissä on huomioitu palkankorotukset ja vuokrien muutokset. Toiminnalliset muutokset on tehtävä talousarviokehyksen mukaisesti.
Kaupungin nettomenoja kasvattaa ensi vuonna lähinnä Eksoten maksuosuuden 11,3 miljoonan euron nousu.
− Koska tulorahoitus on vähentynyt ja sote menot kasvavat lähes viisi prosenttia, viime vuosina saavutettu talouden tasapaino on menetetty. Vuosien 2020 ja 2021 osalta Lappeenrannalla ja Eksotella on noin kahdeksan miljoonan euron vuotuinen näkemysero kaupungin maksuosuudesta. Jos maksuosuus tulee olemaan enemmän kuin mihin talousarviossa on varauduttu, joudumme päättämään tasapainotustoimista, Iskanius sanoo.
Investointijakso kestää useita vuosia
Ensi vuonna käynnistyvä, poikkeuksellisen suuri rakennusinvestointien jakso kestää useita vuosia. Investoinnit kasvattavat kaupungin lainamäärää liki 100 miljoonalla eurolla vuoden 2021 loppuun mennessä.
Ensi vuonna (2019) valmistuvat Hovinpellon uusi päiväkoti sekä urheilutalon peruskorjaus. Kesämäenrinteen koulun peruskorjaus alkaa. Joutsenon koulukeskus puretaan ja tilalle tehdään uudisrakennus vuosina 2019–2021. Samaan aikaan Lauritsalaan rakennetaan uusi koulu jo puretun alakoulurakennuksen paikalle. Kourulan ja keskustan päiväkotihankkeiden eteneminen riippuu kaavojen valmistumisesta.
Rahoitusjohtaja Jari Iskanius laskee, että vuosikate pysyttelee taloussuunnitelmakaudella 20 miljoonan euron molemmin puolin. Se ei riitä kattamaan puoltakaan vuotuisista investoinneista. Rakennusinvestointeihin käytetään keskimäärin 40 miljoonaa euroa vuodessa. Katujen ja yleisten alueiden sekä liikuntapaikkojen rakentamiseen, maanhankintaan ja muihin investointeihin kuluu 14 miljoonaa euroa vuodessa.
Investointiohjelma merkitsee kaupungin lainamäärän lisääntymistä 98 miljoonalla eurolla vuoden 2021 loppuun mennessä. Lappeenrannan koko kaupunkikonsernin lainakanta on kasvamassa noin 105 miljoonalla eurolla, missä on mukana Lappeenrannan Energian jäteveden puhdistamohankkeen käynnistyminen.