Lähes jokainen työpaikka ymmällään tämän perusasian edessä – "Säännös on niin sekava, että työnantajatkin ihmettelevät"

Suomalaisilla työpaikoilla ihmetellään, mitä yhdenvertaisuussäännös oikein käytännössä merkitsee. Kuva ei liity tapaukseen. –  Jari Pietiläinen / Arkisto

Jari Pietiläinen

Monilla työpaikoilla ei ymmärretä, mistä yhdenvertaisuuden edistämisessä on kysymys. Asiaa valvottiin viime vuonna noin 160 työsuojelutarkastuksella eri toimialoilla Etelä-Suomessa.

Lähes jokaisella tarkastuksella kävi ilmi, että työpaikoilla on epätietoisuutta siitä, kuinka noudattaa yhdenvertaisuuslain säännöstä, joka velvoittaa edistämään yhdenvertaisuutta.

– Tarkastetut työpaikat olivat useimmiten kyllä pyrkineet täyttämään lain velvoitteet. Yhdenvertaisuuden edistämistä koskeva säännös on kuitenkin muotoiltu niin, että työnantajat eivät sen luettuaan tienneet, mitä heidän pitäisi tehdä, kertoo työsuojelutarkastaja Eila Hasunen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.

Yhdenvertaisuuden edistämiseen kuuluu sekä syrjinnän ehkäisy että heikommassa asemassa olevien tai syrjinnän vaarassa olevien tukeminen. Työnantajan tehtävänä on ensin arvioida, miten yhdenvertaisuus työpaikalla toteutuu eri syrjintäperusteiden näkökulmasta.

Sen jälkeen työnantajan tulee kehittää työoloja ja toimintatapoja työpaikan tarpeiden pohjalta niin, että erilaiset ihmiset ovat yhdenvertaisia esimerkiksi työhönotossa ja henkilöstöratkaisuja tehtäessä.

Tarkastuksilla selvisi, että monella työpaikalla oli kattava yhdenvertaisuuden arviointi tekemättä.

Arvioinnissa on lähtökohtaisesti huomioitava kaikki eri syrjintäperusteet: ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet, terveydentila, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen ja muut näiden kaltaiset henkilöön liittyvä syyt.

Toinen yleinen puute oli se, että yhdenvertaisuussuunnitelma jäi periaatteen tasolle: suunnitelmasta puuttuivat konkreettiset toimenpiteet, jotka ovat tarpeen juuri kyseisellä työpaikalla.

Yleensä näitä tarpeita ei edes tiedetty, koska arviointi oli puutteellinen.

– Ei riitä, että työpaikalla ei syrjitä ketään. Työpaikalla tulee pohtia muun muassa sitä, kuuluuko työyhteisöön esimerkiksi vammaisia tai maahanmuuttajataustaisia. Jos ei, niin voisiko työnantaja aktiivisesti parantaa aliedustetun ryhmän työllistymistä?Hasunen konkretisoi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu