Tutkimus: Suomalaislasten liikkuminen on hälyttävän vähäistä – ulkoileeko lapsesi tosiaan näin vähän?

Suomalaislasten ja -nuorten liikkumisen määrä on edelleen hälyttävän vähäistä. Kuvituskuva. –  Matilda Isohella / arkisto

Jari Pietiläinen

Uusin suomalaislapsia ja -nuoria koskevan kyselytutkimus osoittaa, että he eivät edelleenkään saa tarpeeksi liikuntaa.

Kyselytietojen perusteella suosituksen mukaan liikkuvien lasten ja nuorten osuus on Suomessa hieman kasvanut viimeisen neljän vuoden aikana. Liikemittaritietojen mukaan liikkumisessa ei sen sijaan ole tapahtunut muutosta.

Vain kolmasosa lapsista ja nuorista liikkuu suositusten mukaan, eli vähintään tunnin reippaasti tai rasittavasti jokaisena päivänä. Liikkuminen vähenee selvästi iän myötä ja samalla paikallaanolon määrä lisääntyy.

Lapset ja nuoret löysivät liikunnasta vähemmän merkityksellisiä asioita vuonna 2018 kuin aiemmin. Paljon liikkuvat lapset ja nuoret kokivat vähemmän yksinäisyyttä ja heidän terveyden lukutaitonsa oli parempi kuin vähän liikkuvilla.

Muun muassa nämä tulokset selviävät Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa -tutkimuksesta. Uusimmassa raportissa esitellään laajasti tutkimustuloksia 7-, 9-, 11-, 13- ja 15-vuotiaiden lasten ja nuorten liikkumisesta ja paikallaanolosta sekä näihin yhteydessä olevista tekijöistä.

Tutkimuksessa mitattiin paikallaanoloa, liikkumista ja ensimmäistä kertaa myös unta liikemittareilla koko vuorokauden ajalta. Kyselyihin vastasi yli 7 000 lasta ja nuorta, ja liikemittarimittauksiin osallistui lähes 3 000 oppilasta.

Liikuntasuosituksen täyttävien lasten ja nuorten määrässä on pieniä positiivisia muutoksia. Liikemittaritietojen perusteella liikkumisen määrässä ei ole tapahtunut muutosta ja erityisesti rasittavan liikkumisen määrä on pieni – keskimäärin 15 minuuttia päivässä.

Jo pitkään vallalla olleen trendin mukaan liikkuminen vähenee ja paikallaanolo lisääntyy iän myötä, erityisesti yläkouluiässä.

Erityisenä huolenaiheena on yläkouluikäisten nuorten liikkumisen vähäinen kokonaismäärä.

– Liikemittarimittausten mukaan ykkösluokkalaisista 71 prosenttia saavutti suosituksen, mutta yhdeksäsluokkalaisista vain 10 prosenttia, sanoo mittauksista vastanneen UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu