Sirkka-Liisa Kivelä puhuu seminaarissa vanhustenhoidon puutteista tutkimuksiin peilaten: "Raha on syrjäyttänyt ihmisarvon”

Vanhustenhuolto on puhuttanut viime aikoina paljon. Lappeenrannassa järjestetään seminaari aiheen tiimoilta keskiviikkona 13. maaliskuuta. Kuvituskuva. arkisto / Sauvo Jylhä

toimitus

Ensi viikolla Lappeenrannassa järjestetään Minne menet vanhustenhuolto -seminaari, jossa pääpuhujana on hyvän vanhushoidon esitaistelijana tunnettu emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelä Hän on tullut tunnetuksi muun muassa toimimisestaan asiantuntijana vanhustenhoidosta käydyssä julkisessa keskustelussa.

Kivelän esityksen aihe on ”Vanhustenhoito tutkimusten valossa”. Kivelä on itse kovin huolissaan vanhustenhoidon nykytilasta.

– Kotihoito on kriisissä ja ympärivuorokautinen palveluasuminen myös todella huonossa tilanteessa, Kivelä puistelee päätään.

Perustuslaki puuttuu ihmisoikeuksiin ja ihmisen rajoittamiseen. Vanhuspalvelulaissa sanotaan, että pitkäaikaista hoitoa ja huolenpitoa on toteutettavana niin, että iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi ja että hän voi ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta sekä osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään toimintaan.

Tutkimusten valossa tähän ei ole päästy – lähimainkaan.

– Vanhuspalvelulaissa pitäisi olla tärkemmat määräykset pitkäaikaishoidon laadusta, ja jos laatuvaatimuksia ei toteuteta, pitäisi määrätä sanktiot ja uhkasakot päälle, Kivelä sanoo.

Erilaiset vuoden 2010 jälkeen tehdyt tutkimukset puhuvat karua kieltä. Esimerkiksi Valviran kyselyssä vanhukset ovat kokeneet kaltoinkohtelua hoitajien taholta – muun muassa aggressiivista käsittelyä, pilkkaavaa naureskelua ja seksuaalisuuden pilkkaamista, fyysistä sitomista ja lääkkeillä rajoittamista.

Syksyllä 2018 julkaistun Päivi Ahosolan väitöskirjan mukaan kunnissa korostuvat nuoremman eläkeikäisen ryhmän pärjääminen ja tukeminen, kun taas huonokuntoiset hoivaa tarvitsevat ihmiset on unohdettu kokonaan.

– Silmät halutaan ummistaa siltä, etteivät kaikki ihmiset säily toimintakykyisenä aina, vaikka siihen kuinka panostetaan. Tällainen on aivan järkyttävää, Kivelä huokaa.

Pohjoismaisissa kyselyissä on todettu, että Suomessa myös hoitajien henkilökohtainen kuormitus on pahempaa kuin muissa Pohjoismaissa.

– Kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa palveluasumisessa henkilökuntaa on vähemmän ja eettinen rasitus on todella kovaa. Työtahti on kiristynyt ja asukkaat entistä huonokuntoisempia. Hoidon laatu on huonoa, kun hoitajat eivät ehdi toteuttaa edes fyysistä perushoitoa. Vanhustenhoidon henkilökunta toteaa itsekin, ettei halua samanlaista vanhuutta kuin heidän potilaansa, Kivelä sanoo.

Kivelän mukaan tilanne on mennyt vanhustenhuollossa näin surkeaan jamaan täydellisen välinpitämättömyyden vuoksi.

– Kaikki muu kuin se mikä tuottaa rahaa, on nykypäivänä toisarvoista. Ihmiset nähdään vain taloudellisesti tuottavina, ja raha on syrjäyttänyt ihmisarvon.

Kivelä toivoo, että Suomen hallitus saisi pian aikaan lakipaketin, jossa määrätään, miten itsemääräämisoikeuteen saa puuttua.

– Ympärivuorokautista palveluasumista on saatava lisää, ja sinne sekä kotihoitoon lisää henkilökuntaa. Vanhustenhuoltoon on laitettava paljon rahaa, ja se raha on jostain löydyttävä, sillä tämä on ihmisoikeuskysymys.

Minne menet vanhustenhuolto -seminaari pidetään Lappeenrannan kaupungintalon Lappeenranta -salissa keskiviikkona 13. maaliskuuta kello 12.30–16. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu