Kuvat: Perinteinen makeistehdas levittää ympäristöönsä lakritsin tuoksua Pitäjänmäessä – työsuhde-etuihin kuuluu oikeus syödä mielin määrin karkkeja työaikana

Miellyttävä lakritsin tuoksu leijailee ilmassa. Joka puolella on pinoittain isoja muovisia laatikoita, jotka ovat täynnä kiiltävän mustia lakuja, mustavalkoisia täytelakuja sekä vihreitä, punaisia ja keltaisia irtokarkkeja. Karkinystävän taivas!

Makeisten täytyy kuivahtaa ja tekeytyä varastossa pari päivää ennen kuin ne ovat valmiita pakattaviksi, toimitusjohtaja Jean Karavokyros kertoo.

Halvan makeistehdas Pitäjänmäessä on muutenkin kodikas: 1950-luvun tehdas, jossa on mielenkiintoisia koneita, salaperäisiä säiliöitä ja punapaitaisia työntekijöitä.

– Ja työntekijät saavat syödä makeisia niin paljon kuin haluavat, muistuttaa toimitusjohtaja Jean Karavokyros.

Toimitusjohtajasta kulkee suora linja tehtaan perustajiin, Jeanin isoisään ja tämän veljeen Jean ja Michael Karavokyrokseen.

Asko Särmäntö tarkkailee, että varastolaatikot täyttyvät tasaisesti.

Alaikäiset veljekset lähtivät vuosisadan alussa silloinkin talousvaikeuksissa pyristelevästä Kreikasta etsimään töitä Pietarista. Mummo pisti mukaan halva-reseptin, jotta veljeksillä olisi edes jotain makeaa syötävää kaukana vieraassa maassa. Halvaa valmistetaan puristetuista seesaminsiemenistä ja sokerisiirapista.

Kun Venäjällä syttyi vallankumous, veljekset pakenivat monien muiden emigranttien tapaan Helsinkiin.

Halvalla oli menekkiä koska se oli suosittua venäläistenkin keskuudessa. Leivässä pysyäkseen veljekset kokeilivat erilaisten makeisten sekä mehujen ja hillojen valmistusta.

Lopulta eniten kysyntää oli lakritsilla ja salmiakilla, joiden valmistuksessa ei myöskään ollut kovin paljon kilpailijoita. Siksi yhtiö päätti keskittyä niihin.

– Lakritsia syödään yllättävän monessa maassa. Salmiakki on vaikeampi vientituote, mutta sitäkin syödään Pohjoismaissa, Pohjois-Saksassa ja Hollannissa, Karavokyros kertoo.

Toimitusjohtaja Jean Karavokyros esittelee, miten lakritsimatot syntyvät. Kolme mattoa prässätään päällekkäin.

Kasvuhakuinen Halva satsaa tällä hetkellä erikoistuotteisiin, kuten sokerittomiin, vegaanisiin ja gluteenittomiin makeisiin.

Lakritsilla on hyvä klangi markkinoilla, koska se mielletään luonnonmukaiseksi ja jopa terveysvaikutteiseksi tuotteeksi.

– Lakritsiahan käytetään esimerkiksi yskänlääkkeissä ja vatsalääkkeissä. Ruuanlaitossa lakritsi on löytänyt tiensä artesaanikeittiöihin, jossa sillä maustetaan esimerkiksi kalaa.

Ja lakritsihan on luonnontuote.

– Lakritsi uutetaan lakritsijuuresta. Lakritsipensaat kasvavat luonnonvaraisina lähi-idässä ja Kiinassa.

Uusi, kasvava trendi lakritsimakeisissa ovat suklaapäällysteiset lakritsit.

– Niillä on kova kysyntä, Karavakyros sanoo.

Suomalaiset vauvasta vaariin syövät keskimäärin 14 kiloa makeisia vuodessa. Lakritsia kulutuksesta on noin yksi kilo.

Suomalaisten makeisten kulutus on kolmanneksi suurin Euroopassa. Meitä enemmän makeisia syövät vain ruotsalaiset ja tanskalaiset.

Halvan tuotteista vientiin menee kolmasosa. Viennissä on Karavokyroksen mukaan paljon potentiaalia.

– Meillä on Pohjois-Euroopan ohella jo mukava jalansija Espanjassa ja Pohjois-Amerikassa.

Suomessa seuraava ponnistus on vierailukeskuksen rakentaminen makeistehtaan naapuriin. Se avataan loppusyksystä.

Halva toimii myös Vantaan Tammistossa, jossa sillä on pääkonttori, varasto ja tehtaanmyymälä.

Halva valmistaa lakritsin lisäksi muitakin makeisia. Tästä lähtevät pakattaviksi sydänmarmeladit. Toimitusjohtaja Jean Karavokyros valvoo.

Pakko on kysyä, maistuuko laku vielä tehtaan johtajalle ja omistajalle?

– Kyllä maistuu, en ole vielä kyllästynyt. Syön kaikkia makeisiamme, Karavokyros nauraa.

Lisää aiheesta

Lue lisää aiheesta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut