Venäjänkielisten kylttien vähäisyys Lappeenrannassa yllätti asiaa selvittäneen yliopisto-opiskelijan

Kurssin lopetusseminaarissa käytiin läpi kylttitutkimuksen tuloksia. Laura Mykkänen

Anonyymi

Helsingin yliopiston suomen kielen oppiaineeseen kuuluvalla sosiolingvistiikan projektikurssilla tutkittiin tänä keväänä Lappeenrannan kielimaisemaa, mikä tarkoittaa eri kielten käyttöä julkisissa tiloissa.

Opiskelijoiden tekemät kurssityöt ovat osa kansainvälistä, rajakaupunkeja tutkivaa hanketta.

Üvi Adamson tutki venäjän kielen käyttöä ja paikallisten asukkaiden kielikäsityksiä Lappeenrannassa ja Narvassa.

Hän keräsi aineistoaan Lappeenrannan keskustassa pyrkien ottamaan mahdollisimman paljon valokuvia katukylteistä.

Häntä yllätti venäjänkielisten kylttien vähäisyys.

– Ainoastaan seitsemän prosenttia yhteensä 413 kyltistä on venäjänkielisiä.

Adamsonin laatimaan kyselylomakkeeseen vastasi 57 lappeenrantalaista.

Noin kaksi kolmasosaa kyselyyn vastaajista oli sitä mieltä, että venäjän kieltä näkyy kaupallisissa kylteissä melko paljon.

Hän muistuttaa venäjänkielisten mainos- ja opastekylttien määrän vähentyneen, kun kaupunki siirtyi vuonna 2018 käyttämään sähköisiä opastetauluja.

Vastauksista kuitenkin hänen mukaansa huomaa, että vanhat venäjänkieliset kyltit ovat säilyneet asukkaiden mielessä.

– Toinen selitys tähän ilmiöön voi liittyä kyrillisiin kirjaimiin, jotka yksinkertaisesti herättävät helpommin huomiota.

Adamson toteaa, että asukkaiden mielikuvat vastaavat kielten todellista käyttöä virallisissa kylteissä.

– Suurin osa ihmisistä on tietoisia vaatimuksista, joita kielilaki asettaa viralliselle kielenkäytölle.

Vain muutama vastaajista on erittäin tyytymätön kaupungin nykyiseen kielitilanteeseen.

– Kyseiset vastaajat ajattelevat, että sekä virallisissa että kaupallisissa kylteissä tulisi käyttää vain suomea.

Adamson päättelee, että lappeenrantalaiset hyväksyvät vieraskieliset kyltit katukuvassa.

– Suurin osa vastaajista pitää kaikissa kylteissä parhaimpana kolmen kielen yhdistelmää eli suomea, englantia ja venäjää.

Adamson uskoo lappeenrantalaisten ajattelevan englannin ja venäjän kielen olevan hyödyllisiä turistien kannalta.

Vastaavia tutkimuksia on Adamsonin mukaan tehty Suomessa toistaiseksi vähän. Hän jatkaakin keräämänsä aineiston analyysiä pro gradu -työssään.

– Jatkossa haluan tutkia kylttejä osana nimistöä, esimerkiksi sitä, miten informatiivisuus ja symbolisuus näkyvät monikielisissä kylteissä.

Pähkinänkuoressa

Tutkimushankkeessa ovat mukana NRU Higher School of Economics, St. Petersburg, Hankuk University of Foreign Studies, Seoul, European University of St. Petersburg ja Helsingin yliopisto.

Tutkimuskohteina on rajakaupunkeja: Manzhouli ja Zabaikalsk, Narva ja Ivangorod sekä Lappeenranta ja Viipuri.

Opiskelijat tutkivat venäjän kielen käyttöä katukylteissä, yrityksissä sekä ammattikorkeakoulussa ja yliopistolla.

Lisäksi selvitettiin Venäjällä vierailevien suomalaisten kielitaitoa ja asenteita venäjän käyttöä kohtaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu