Lappeenrannassa järjestettiin syyskuussa Luomu lentoon Kaakkois-Suomessa-seminaari, jossa kerrottiin luomutuotteiden tilasta alueella tällä hetkellä. Seminaarissa haettiin myös suuntaviivoja tulevaisuuteen.
– Luomu lentoon Kaakkois-Suomessa-hanke käynnistyi alkukeväästä. Olemme kartoittaneet tilannetta. Tällä ajalla on selvinnyt, että Kaakkois-Suomen maakunnat eroavat toisistaan asian osalta, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila Pro Luomusta kertoo.
Kaakkois-Suomessa luomutilat ovat isoja, keskikoon ollessa 72 hehtaaria. Suomessa luomutilat ovat keskimäärin 63 hehtaaria ja Kaakkois-Suomessa kaikkien tilojen keskikoko oli viime vuonna 48 hehtaaria.
Kaakkois-Suomessa peltoalasta 15,3 prosenttia viljellään luonnonmukaisesti, kun vastaava osuus koko Suomen peltoalasta on 13,9 prosenttia.
Luomutuotteiden aktiivikäyttäjissä Kaakkois-Suomi on tilastojen mukaan lähes häntäpäässä, perässä tulevat vain Pohjanmaa ja Lappi. Aktiivikäyttäjiksi lasketaan ihmiset, jotka ostavat viikoittain luomua.
– Tavoitteena on saada lisää ihmisiä aktiivikäyttäjäryhmään, Kottila toteaa.
Erityisesti Etelä-Karjalassa luomun vahvuuksia ovat uusien tilojen siirtyminen luomuun, valtakunnallisesti tunnettu luomuosaaminen sekä tunnetut luomubrändit kuten Kuorttisen kanala. Koko alueella on puolestaan luomutuotanto kasvussa ja kiinnostusta tuotannon kehittämiseen, myös luomun myynti ja kiinnostus on lisääntynyt vähittäiskaupoissa.
Heikkouksista esiin nousi se, ettei luomu näy alueen kehittämisstrategioissa tai -ohjelmissa. Luomusta ei myöskään tiedetä tai puhuta alueella tarpeeksi, eikä sillä nähdä lisäarvoa, vaan paikallisuus tai kotimaisuus riittää monelle.
– Usein ei puhuta luomusta, vaan esimerkiksi vastuullisuudesta, jolloin luomua ei välttämättä osata yhdistää asiaan.
Seminaarissa ammattikeittiöiden puheenvuoron piti Ravintola Upseerikerhon keittiömestari Ulla Liukkonen, joka toimii myös Suomen keittiömestareiden puheenjohtajana. Hänen mukaansa kuluttajatietoisuus on kasvanut vuosien varrella ja ihmiset ovat kiinnostuneita mistä lautaselle päätyvä ruoka on lähtöisin.
– Luulen, että luomu nousee, se vaatii aikansa. Asiakas on nykyisin valmis maksamaan laadusta.
Suurimpana syynä, miksei luomua käytetä enempää ammattikeittiössä on Liukkosen mukaan hinta.
– Annokselle täytyy laittaa enemmän hintaa, jotta siitä saa katteen.
Kaupan tilannetta luomun osalta valotti K-Citymarket Lappeenrannan kauppias Ari Piiroinen.
– Kauppa kuuntelee herkällä korvalla asiakasta. Luomun kysyntä on kasvanut voimakkaasti.
Piiroisen mukaan Lappeenrannassa luomuna kaupaksi menevät parhaiten muun muassa kananmunat, kahvi, banaanit ja perunat.
– Luomutuotteiden menekki kasvaa selkeästi muuta myyntiä enemmän. Kaakkois-Suomessa ollaan vielä Suomen keskiarvosta jäljessä, joten siinä on suuri lisämyyntipotentiaali.
Piiroisen mukaan luomussa hinta ei ole määrittävin asia kuluttajalle.
Myös paikallisilla tuottajilla on hänen mukaansa mahdollisuus päästä hyllyihin.
– Kauppiailla on halu ottaa luomua myyntiin, myös pienempiä eriä. Se vaatii sen, että kysyntä ja tuote kohtaavat.