Kastettujen määrän väheneminen on monen asian summa

Kastemekoille on aiempaa harvemmin käyttöä niin meillä kuin muuallakin. Arkistokuva

Tuija Horttanainen

Lappeenrannan seurakuntayhtymän seurakunnissa kastettujen vauvojen määrä on laskenut viimeisten viiden vuoden aikana lähes kolmanneksen.

Joutsenon, Lappeen, Lappeenrannan, Lauritsalan ja Sammonlahden seurakuntien yhteenlaskettu kasteiden määrä oli 510 vielä vuonna 2014. Vuonna 2018 kastettiin 347 vauvaa.

Kasteiden määrä on laskenut vuosi vuodelta. Suurin notkahdus ajoittuu vuosien 2017 ja 2018 välillä, jolloin kasteiden määrä väheni 87 kappaleella.

Tämän vuoden elokuun loppuun mennessä Lappeenrannan seurakuntayhtymän seurakuntien kastemäärä on 224, keskimäärin 28 kastetta kuukaudessa.

Tällä tahdilla koko vuoden kastemääräksi tulisi 336 kastetta, joten romahdusta viime vuoteen verrattuna ei näytä olevan tulossa.

Lappeenrannan seurakuntayhtymän seurakunnista Joutsenon seurakunnassa kasteiden määrä on laskenut eniten vuosia 2014 ja 2018 vertaillessa.

Rajuin lasku tapahtui viimeisimpien parin vuoden aikana. Vuonna 2017 kastettiin 81 lasta, ja vuonna 2018 reilusti vähemmän, 47.

Joutsenon seurakunnan kirkkoherra Tero Kalpio toteaa, että kaikki vaikuttaa kaikkeen, ja että kasteiden määrän väheneminen on monen asian summa.

– Toki kasteiden määrässä tapahtunut lasku on suurta, mutta myös syntyvyys on laskenut Joutsenossa merkittävästi, kuten muuallakin Etelä-Karjalassa. Myös muuttoliike Joutsenosta muualle vaikuttaa, joten muuttotappio ja syntyvyyden lasku yhdessä näkyvät myös kastemäärissä.

Kalpio jatkaa, että elonkaaren toisessa päässä hautajaisten määrä sen sijaan on lisääntynyt, mikä puhuu omaa kieltään Joutsenon ikärakenteesta.

Vaikka Joutseno sijaitsee liikenneyhteyksien kannalta hyvässä paikassa Imatran ja Lappeenrannan välissä, ei lapsiperheitä ole muuttanut Joutsenoon niin paljon kuin voisi toivoa.

– Kouluverkkoa on karsittu kovalla kädellä viime vuosina, ja esimerkiksi lukio on lähtenyt Joutsenosta. Perheissä katsotaan jo pidemmän ajan päähän, vaikka lapset eivät vielä lukioiässä olisikaan. Myös peruskoulua käydään tällä hetkellä pitkälti väistötiloissa Imatralla, kun uutta koulua rakennetaan.

Valtakunnalliset trendit näkyvät myös Joutsenossa. Kaste ei enää ole itsestäänselvyys, kuten ehkä menneinä vuosikymmeninä oli.

– Niin positiivisessa kuin negatiivisessakin mielessä on nähtävissä se, että elämme yhä yksilökeskeisemmässä maailmassa. Kaste ei enää ole vauvan elämässä automaatio, vaan vanhemmat antavat ennemmin lapsen tehdä aikanaan omat päätöksensä, Kalpio sanoo.

Myös ihmisten tietoisuus on kasvanut, eikä enää tarvitse erikseen painottaa sitä, että kaste liittyy kirkon jäsenyyteen, eikä ole vain lapsen nimeen liittyvä asia.

– Jokaisella vanhemmalla on tietenkin oikeus toimia kuten he parhaaksi katsovat.

Kummipulaan Joutsenossa törmätään harvakseltaan.

– Jos tuntuu, että kirkkoon kuuluvia kummeja ei tahdo löytyä, voin kirkkoherrana tehdä tarvittaessa erillispäätöksen asiasta. Toivon, että ainakaan tämä ei muodostu esteeksi vauvan kastamiselle, sillä kummiasia harkitaan aina tapauskohtaisesti.

Imatran seurakunnassa kastettujen lasten määrä on laskenut viimeisten viiden vuoden aikana vajaat 20 prosenttia.

Vuonna 2014 kastemäärä oli 144, ja viime vuoden saldo 117 kastetta.

Tämän vuoden syyskuun loppuun mennessä Imatran seurakunnassa on kastettu 71 lasta. Jos sama tahti jatkuu, koko vuoden kastemääräksi tulee 95.

Imatralla kastettujen lasten määrä on siis laskenut loivemmin kuin Lappeenrannassa.

– Ei tässä tilanteessa vielä osaa hätääntyä. Toki kehitystä seurataan koko ajan ja mietitään esimerkiksi kastetapahtumien järjestämistä, kertoo Imatran seurakunnan kirkkoherra Arto Marttinen, joka ei pidä Imatran tilannetta dramaattisena.

Marttinen jatkaa, että syntyvyyden lasku ja ikäluokkien pieneneminen näkyvät myös kastetiloissa.

– Kirkollisissa asioista Imatra on usein keskitien kulkija. Tilastoissa ollaan monta kertaa hyvin lähellä valtakunnallista keskiarvoa.

Kummipulaan Marttinen törmää silloin tällöin.

– Lähinnä minuun otetaan yhteyttä siinä tapauksessa, että on löydetty yksi kummi. Kysytään, että riittääkö se. Ne, jotka eivät löydä ainoatakaan kummia, eivät taida edes ottaa yhteyttä, Marttinen miettii.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu