Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Eksote: Paperittomia kohdataan harvoin – "Hoidamme äkilliset sairaudet, oli kyseessä sitten suomalainen tai ulkomaalainen"

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan Suomessa arvioidaan olevan kolmisen tuhatta paperitonta henkilöä, jotka oleskelevat maassa laillisesti tai laittomasti.

Julkisen terveydenhuollon on terveydenhuoltolain mukaan aina annettava kiireellistä hoitoa kaikille sitä tarvitseville.

Palvelupäällikkö Kirsi Leinonen Eksoten lasten ja nuorten ehkäisevistä palveluista toteaa, että henkilö otetaan asiakkaaksi neuvolaan, jos hänellä on vuoden oleskelulupa tai kotikunta suomessa.

Myös vastaanottokeskuksen asiakkaat hoidetaan.

– Paperittomia ei tällä hetkellä täällä oikeastaan tapaa. Jos heitä tulee, tapaukset ovat kiireellisiä ja menevät keskussairaalaan, jossa kiireellinen hoito annetaan papereita kyselemättä.

Myös kouluterveydenhuollon palvelut kuuluvat toimintaan.

– Jos lapsella on koulupaikka, tuotamme palvelut, mutta jos on paperiton, ei ole koulupaikkaakaan.

Monikulttuurisuus on Leinosen mukaan huomioitava hoitotyössä.

– Ainahan kulttuuri, josta ihminen tulee, on huomioitava. Pyrimme kuitenkin ohjaamaan asiakkaita maan tavoille ja kertomaan maan laeista, joiden mukaan toimimme.

Leinonen muistuttaa, että se, mikä meillä on itsestään selvää, ei kaikissa kulttuureissa ole.

– Asenteet vanhemmuuteen sekä käsitys lapsen ja naisen asemasta voivat olla hyvin erilaiset.

Neuvolatyössä keskustelua saattavat herättää muun muassa kasvatukselliset näkökulmat, ravitsemukseen liittyvät asiat sekä naisen ja miehen tasa-arvo.

Eksoten terveys- ja vanhustenpalvelujen johtaja Tuula Karhula toteaa, että paperittomia varten ei ole erityistä ohjeistusta, sillä toistaiseksi alueella ei ole kyse suuresta ilmiöstä.

Hän kuitenkin vahvistaa, että kiireellisen hoidon saa kaikissa tapauksissa.

– Hoidamme äkilliset sairaudet, oli kyseessä sitten suomalainen tai ulkomaalainen.

Meidän IT ja talous Oy:n mukaan potilaan kotikunnan ollessa Suomessa peritään asiakasmaksu asiakkaalta. Meita hoitaa Eksoten laskutusta Eksoten antamien ohjeistuksien mukaisesti toimien näin palveluntarjoajana.

Kuntaosuus peritään asiakkaan kotikunnalta, sosiaali- ja terveyspiiriltä tai sairaanhoitopiiriltä riippuen hoidosta eli onko kyse perusterveydenhuollosta vai erikoissairaanhoidosta.

Palvelupäällikkö Satu Parkkinen avaa maksukäytänteitä, mikäli ulkomaalaisella, sopimusvaltiosta tulevalla henkilöllä ei ole kotikuntaa Suomessa.

– Asiakasmaksu laskutetaan asiakkaalta ja kuntaosuus Kelalta edellyttäen, että asiakkaalla on vaadittavat asiakirjat. Jos asiakirjat puuttuvat, asiakas maksaa asiakas- sekä kuntaosuuden.

Sopimuksettomista maista tulevien ulkomaalaisten kohdalla sekä kuntaosuus 10 prosentilla korotettuna että asiakasmaksu laskutetaan asiakkaalta tai vakuutusyhtiöltä edellyttäen, että asiakkaalla on vaadittavat asiakirjat.

– Jos vakuutusyhtiö ei maksa laskua, peritään kaikki asiakkaalta itseltään. Jos maksuja ei perinnästä huolimatta saada asiakkaalta, kuntaosuus haetaan Kelalta.

Turvapaikanhakijoiden kohdalla todetaan, että sekä asiakasmaksu että kuntaosuus laskutetaan Maahanmuuttovirastolta tai vastaanottokeskukselta.

Paperittomista puhuttaessa asiakasmaksu ja kuntaosuus peritään asiakkaalta itseltään.

– Jos potilaana on ollut henkilö, jonka yhteystietoja kuten nimeä tai osoitetta ei yrityksistä huomatta ole saatu selville, voidaan kuntaosuutta hakea Kelalta. Tarvittaessa Kelalle tulee pystyä osoittamaan, miten yhteystietoja on yritetty selvittää.