Poliisi: Kokaiini yleistymässä – Pöllyssä ajaminen ja takavarikot sen paljastavat

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori on kyllästynyt kaupungissa rehottavaan huumeongelmaan. Kuvituskuva. Patrick Wikblad

toimitus

Poliisin kokemusten mukaan huumeiden käytössä ei ole Etelä-Karjalassa isoa kasvupiikkiä havaittavissa.

– Huumerattijuopumukset ovat jonkin verran lisääntyneet, mutta se voi johtua myös valvontamenetelmien kehittymisestä, kertoo rikoskomisario Marko Heinonen Kaakkois-Suomen poliisista.

Se mikä on huolestuttavaa, on eräiden vaarallisten huumeiden, kuten kokaiinin yleistyminen.

Lappeenranta on ollut subutex-kaupungin maineessa, mutta sen, amfetamiinin ja kannabiksen rinnalle on kokaiini tehnyt tuloaan.

– Kokaiinin käyttö on näkynyt rattijuopumusten yhteydessä sekä takavarikoissa.

Myöskään nuorison huumeidenkäytössä ei poliisin näkökulmasta ole isoa kasvua meneillään.

– Iso osa eteläkarjalaisesta nuorisosta ei koske minkäänlaisiin päihteisiin, ei edes alkoholiin.

Kannabisviljelmiin poliisi törmää aina silloin tällöin.

Jussi Seppälä, palvelupäällikkö-ylilääkäri Eksoten mielenterveys- ja päihdepalveluista kertoo, että alkoholi ja huumeet työllistävät ja ovat iso ongelma Etelä-Karjalassa.

Huumeisiin liittyvää C-hepatiittia eli virusperäistä maksatulehdusta on Eksoten alueella useita tapauksia.

Hän ei lääkärinä kannata kannabiksen käytön laillistamista, minkä hän sanoo henkilökohtaisena mielipiteenään.

– On tutkimustietoa, että kannabiksen käyttö voi lisätä riskiä sairastua mielenterveyshäiriöihin, kuten psykoosiin. Joillakin on alttius sairastua vähäisestäkin käytöstä Seppälä kertoo.

Seppälän mielestä Eksotella on pääpiirteittäin varsin hyvät resurssit päihdetyöhön. Tosin Pajarilan katkaisuhoito olisi hyvä saada parempiin tiloihin, esimerkiksi keskussairaalan yhteyteen tai muuten sopivaan paikkaan.

Kaupunki ja kolmas sektori ovat Eksotelle erittäin tärkeitä yhteistyökumppaneita.

– Toivoisin, että ennaltaehkäisevään työhön oli vielä lisää mahdollista panostaa.

Palveluesimies Vesa Piikki Eksoten mielenterveys- ja päihdepalveluista pitää huumetilannetta Etelä-Karjalassa vakaana. Hän tuntee kenttää neulanvaihtopisteiden kautta. Neulis-pisteet toimivat Imatralla ja Lappeenrannassa.

– Jaettujen neulojen määrä on ollut kasvussa. En osaa sanoa, kertooko se suonensisäisten huumeiden käytön kasvusta vai siitä, että meille paremmin uskalletaan tulla asiakkaana. Meillä asioidaan nimettömänä, Piikki kertoo.

– Alkoholi, lääkkeet, kannabis, amfetamiini, pubremorfiini, siinä näkyvimmät päihteet tällä hetkellä, Piikki kertoo.

Rajan läheisyys näkyy Imatralla ja Lappeenrannassa ehkä aavistuksen korkeampana rauhoittavien lääkkeiden liikkumisena päihdekäytössä.

Lappeenrannan kaupunki selvittää parhaillaan yhdessä Eksoten kanssa mahdollisuutta sijoittaa huumeneularoskiksia paikkoihin, joista jatkuvasti löytyy huumeneuloja ja ruiskuja. Päätöksiä asiasta ei vielä ole tehty.

– Toiveita neularoskiksista on esitetty muun muassa asukastilaisuuksissa Lauritsalassa ja Joutsenossa, sekä yhteydenottoja on tullut kaupungin ympäristötoimeen yksittäisltä kaupunkilaisilta, kertoi hyvinvointipalveluiden kehittämispäällikkö Sanna Natunen Lappeenrannan kaupungilta.

Kaupunki ja Eksote selvittävät muun muassa mahdollisten neularoskisten logistiikkaa, eli sitä, kuka ne tyhjentää ja mihin. Neulat ja ruiskut ovat riskijätettä.

Sen jälkeen kysellään vielä asukkaiden toiveita ja kerätään palautetta tarpeesta ja sijoituspaikoista, Natunen kertoo.

Huumehaitat

Suomessa kuoli viime vuonna 188 ihmistä huumeiden ylianostukseen. Valtaosa kuolleista oli miehiä.

Vielä vuonna 2005 huumeiden yliannostukseen kuoli 72 ihmistä.

C-hepatiitti tarttuu veren välityksellä. Yleisin se on suonensisäisten huumeiden käyttäjillä.

Yhden ihmisen huumeriippuvuus koskettaa 7 - 10 ihmistä hänen läheisyydessään.

Päihdetyötä tekevät Eksote, kunnat ja kolmannen sektorin toimijat.

Aiheeseen liittyvää

  1. Poliisiylijohtaja MTV:lle: Huumeiden käytön rangaistavuutta ei pidä poistaa 1.4.2020 17:31

Kommentoi

Palvelut