Presidentti Sauli Niinistö julkaisi sunnuntaina Tasavallan presidentin kanslian sivuilla kantansa al-Holin suomalaisia koskevaan kysymykseen.
Presidentin mukaan häneltä on toivottu tarkempia kannanottoja, joista moni tosin hakee vain tukea välikysymyskeskusteluun omalle linjalleen.
– Sitä en tee, ja syy on yksinkertaisen selvä: välikysymys on niin keskeinen sisäpolitiikan väline, ettei presidentti voi eikä hänen pidä yrittää vaikuttaa sen käsittelyyn, Niinistö kirjoittaa.
Presidentin mukaan on myös ihmetelty, miksi hän ei asetu tukemaan hallituksen al-Hol-linjausta. Niinistö muistuttaa, että sellaista linjausta ei ole, koska hallitus tekee sen vasta lähipäivinä.
Niinistön tavoite on, että asiaan liittyvä turvallisuuskysymys selvitetään perin pohjin ja riippumatta siitä, miten nyt esillä oleva tilanne ratkeaa.
Oppositiopuolueet ovat jättäneet hallitukselle välikysymyksen Syyriassa al-Holin leirillä olevien suomalaisten Isis-terroristien vaimojen ja lasten kotiuttamisesta, sekä ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) toiminnasta asiassa.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus käy maanantaina läpi vastauksiaan opposition välikysymykseen, jota eduskunnan on määrä käsitellä tiistaina.
Presidentti kertoo käyneensä asiasta keskusteluja sekä entisen pääministeri Antti Rinteen (sd.) että uuden pääministerin kanssa.
Niinistö ilmoittaa myös sopineensa pääministeri Sanna Marinin kanssa turvallisuuskysymykseen liittyvistä yhteistoimista jatkossa.
Presidentin mukaan hallitus on "selvästi ryhtynyt pohtimaan asiaa sen vaatimalla tavalla". Presidentti kertoo tehneensä oman kantansa selväksi, mutta ei halua vaikuttaa sillä parlamentaariseen työhön.
– Lapsia Suomen tulee auttaa. Oikeudellisesta velvoitteesta on näköjään esitetty eriäviä näkemyksiä, mutta yhtä kaikki; moraalinen velvollisuus on ilmiselvä. Sama velvoite ei ulotu äiteihin, vaikka Suomen kansalaisina heillä on oikeus konsulipalveluihin, presidentti Niinistö kirjoittaa.
– Ongelma tulee, jos lapsen auttaminen estyy siksi, että tosiasialliseksi ehdoksi tulee äidin sisällyttäminen samaan apuun. Linjaus tästä on keskeinen, niin hallituksen päätöksessä kuin välikysymyksessä.
Presidentti huomauttaa, että asiaan liittyvä yleinen turvallisuus lukeutuu hänen toimivaltaansa, vaikka konsulitoiminta ei kuulukaan.
Niinistön mukaan turvallisuutta ei ole mietitty tarpeeksi. Hän haluaa myös, että Suomi pysyy asiassa tiukkana.
– Muut Pohjoismaat ovat toistaiseksi tehneet enemmän kuin Suomi, noutamalla orpoja ja sairaan lapsen pois leiriltä. Mutta samalla niistä on kuultu tiukkoja vastustavia kantoja muiden leirillä olevien auttamisesta. Hyvin tiukkoja ovat myös monien Pohjoismaiden turvallisuutta lisäävät, jo säädetyt lait, Niinistö kirjoittaa.
– Suomi ei saa päätyä tilanteeseen, jossa turvallisuusriskien kohtelu on lievempää ja lainsäädäntömme väljempää kuin verrokkimaissa.
Presidentti julkaisi kirjoituksensa myös Twitterissä, ja seurasi siitä syntynyttä keskustelua. Sen pohjalta hän lisäsi selventävän kommentin Helsingin Sanomien toimittajan Paavo Teittisen kirjoitukseen, jossa tulkittiin presidentin haluavan Suomen samalle linjalle muiden Pohjoismaiden kanssa.
– Eli naisia ei missään olosuhteissa tuoda, orvot ja sairaat lapset haettava, asiaan liittyvää lainsäädäntöä vielä tiukennettava, toimittaja Teittinen summasi Niinistön kannan.
Presidentti tarkensi peräänkuuluttavansa tasapainoa.
– Jos olemme tänne tuomisessa muita sallivampia, meillä ei tule olla lisäksi vielä löysempää turvalainsäädäntöä. Esimerkiksi terroristijärjestöön kuuluminen tulisi olla rangaistavaa, presidentti twiittasi.