Saimaan Kuitu juhli valmista – Tähyää laajenemissuuntana myös Lappeenrantaa

Valokuituverkkoa rakentavalle Saimaan Kuidulle kuuluu hyvää. Perusrakentaminen on loppusuoralla, alkaneen vuoden ennakoidaan olevan jo lievästi voitollinen ja voitollisuus jatkuu seuraavina vuosina. Yhtiö on velaton vuonna 2030 ja sen on tarkoitus maksaa omistajakuntien sijoitukset 2030-luvulla takaisin, kertoo toimitusjohtaja TuomoPuhakainen

Jatkossa yhtiö voisi rakentaa omistajakuntiensa Taipalsaaren, Lemin ja Savitaipaleen naapurikuntiin, jos kysyntää on ja rahoitus järjestyy. Mahdollisia laajenemissuuntia ovat Luumäki, Lappeenranta ja Mikkeli.

Verkko on jo rakennettu Lappeenrannan teknillisen yliopiston viereen kaupungin puolelle. Alue on kärsinyt huonoista yhteyksistä. Yliopisto itsessään on CSC:n ylläpitämän Funet-verkon runkoyhteyksien piirissä, ja itse yliopiston yhteydet ovat rehtori Juha-Matti Saksan mukaan erinomaisessa kunnossa. Mutta lännessä ja muillakin alueilla kaupunkia olisi kuitenkin kysyntää paremmille verkkoyhteyksille.

Savitaipale ja Taipalsaari perustivat verkkoyhtiön 2015, koska näköpiirissä oli, ettei kukaan muu rakenna niiden alueelle valokuituverkkoa. Lemi liittyi mukaan hieman myöhemmin.

Operaattorit eivät olleet halukkaita satsaamaan haja-asutusalueille. Kunnat taas eivät halunneet olla yhteyksien suhteen takapajulaa.

– Tasavertaiset ja tasapuoliset valokuituyhteydet kaikille kuntalaisille -linjaus on viisasta, paikallista aluepolitiikkaa. Näillä nopeilla yhteyksillä luotte yritystoiminnalle, maataloudelle, matkailulle ja paikalliselle väestölle erinomaiset mahdollisuudet toimia nopeiden tietoliikenneyhteyksien päässä, elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk.) antoi tunnustusta viime keskiviikkona Saimaan Kuidun juhlatilaisuudessa Savitaipaleella.

Saimaan Kuitu alkoi rakentaa valokuituverkkoa yhteisojissa kuntien omana ja liittyjien investointina vuoden 2015 kesällä yhdessä Lappeenrannan Energian ja Elisan kanssa. Rakentaminen jatkui 2016-2017 EU:n maaseuturahaston, kuntien ja liittyjien rahoilla. Rakentamista olisi pitänyt jatkaa, mutta laajakaistalain tukisäännöt oli todettu hankaliksi. Niitä siis pyrittiin muuttamaan.

Saimaan Kuidun hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja Puhakainen tunsivat laajakaistalain tukiehtojen heikkoudet ja ajoivat voimakkaasti laajakaistalain muutosta informoiden meitä ja eduskunnan asiasta vastuullisen valiokunnan jäseniä, kansanedustajat Anneli Kiljunen (sd.), Jukka Kopra (kok.) ja Ari Torniainen (kesk.) kertovat.

– Näin saimme muutettua laajakaistalain tukisääntöjä 2017 ja jatkoimme rakentamista laajakaistalain, kuntien ja liittyjien rahoilla. Saimme valtiontukea kustannuksiin 3,7 miljoonaa euroa. Ilman alueen kansanedustajien ja maakuntaliiton tukea asiat eivät olisi edenneet näin ripeästi, Puhakainen kiittää.

Hallitus on säätämässä nyt hallitusohjelman mukaisesti uutta laajakaistalakia vuodesta 2021 alkaen. Ohjelmassa tunnustetaan myös kaupunkien omakotitalojen huonot yhteydet. Ensimmäiselle vuodelle 2021 on luvattu tukirahaa vain 5 miljoonaa euroa koko maahan, mikä on Puhakaisen mielestä aivan liian vähän. Hänen mukaansa ministeri Kulmuni lupasi huomioida asian.

Puhakaisen mukaan Saimaan Kuidun toiminta on vakaalla pohjalla. Verkon rakentaminen on perustunut tehtyihin liittymäsopimuksiin, ja liittymä- ja käyttömaksu kattavat riittävästi kustannuksia. Näin se on välttynyt vaikeuksilta, joita ainakin kolmella suomalaisella valokuituyhtiöllä on ollut.

Saimaan Kuitu

Verkkoa valmiina 1200 kilometriä

Myytyjä liittymiä 2700, käytössä 1800

Tälle keväälle jää valokaapeliojaa tehtäväksi noin 36 kilometriä.

Penetraatio 46 % kotitalouksista ja 24 % kiinteistöistä (ml. loma-asunnot)

Siirtonopeus 1000 megabittiä sekunnissa (1 gigabitti), se on myös EU:n vaatimus.

Verkko maksaa 16,3 miljoonaa euroa, josta kuntien, valtion ja EU:n osuus on 71 %

Liittymämaksu 1990 euroa tai 20 euroa/kk 10 vuotta

Avausmaksu 100 euroa, kuukausimaksu 28,90-69,90 riippuen siirtonopeudesta

Lue lisää aiheesta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut