Kansan kanta: Neljät häät ja yhdet hautajaiset

Kansan kanta

Vuonna 2019 Saimaan Lentoasemasäätiö tekee vähintään 520 000 euroa tappiota, ellei kurssi ole muuttunut kesän jälkeen vuoden loppuun mennessä. Tappiota tulee, vaikka säätiö sai 800 000 euroa tukea valtiolta ja toiset 800 000 euroa ylimääräistä tukea Lappeenrannan kaupungilta.

Vuodelle 2020 lentoasema saa kaupungilta 1,4 miljoonaa tukea, mutta todellisuudessa summa on 2,2 miljoonaa, koska säätiö ei pysty maksamaan takaisin sitä 800 000 euroa, jonka anoi väliaikaisena ratkaisuna. Myös lentoaseman oheistuotteet kuten parkkipaikkamaksut, myymälä-, ravintola-, ja markkinointitulot sakkaavat oleellisesti. Liiketoimintasuunnitelman mukaan säätiö tarvitsee aina vuoteen 2025 asti valtion tuen lisäksi muutakin tukea joka vuosi selviytyäkseen kilpailutilanteessa.

Suurin trendi kotimaan lentoturismissa on, että Helsinki-Vantaa ja Pohjois-Suomi dominoi ja muu maa vikisee. Lappeenrannassa yritetään samaa temppua kuin Varkaudessa vuosia sitten eli pelastaa lentoliikenteen jatkuminen. Jonkun täytyy ottaa taloudellinen riski. Kuinka riskiä voi pienentää? Tosiasiat kuitenkin puoltavat negatiivista kehitystä.

Matkustaja volyymit ovat liian alhaiset. Eniten kustannuksia aiheuttavat kiitorata ja terminaalin peruskorjaustarve. Matkailuelinkeinon näkökulmasta koko maakuntaa täytyy brändätä, koska lentoturismi ei houkuta tarpeeksi asiakkaita, jotka viipyisivät seudulla jopa viikon. Mitä on tehtävissä, kun kassavirta ei riitä? Lentojen lopettaminen on viime kädessä lentoyhtiön tahto.

Varkaudessa on samanlaisia paikallisuuteen liittyviä matkailuelinkeinon vahvuuksia kuin Lappeenrannassa. Upeita vesistöjä ympärillä, puhdasta luontoa ja aikaa rauhoittua sekä jokamiehenoikeus liikkua talousmetsissä.

Oheistuotteena löytyy risteilyjä, kylpyläpaketteja, teemaravintoloita ja erilaisia ohjelmapalveluja tai majoitusta. Elinvoimaisuuden edistämiseksi on luotu elämysmatkailua, mutta kuten yleensä turistien ostamien palvelujen käyttöaste on sidoksissa päivän säätilaan.

Lappeenrannassa on myös samanlaisia heikkouksia kuin Varkaudessa kuten syntyvyys, talousvaikeudet ja vetovoima. Mitä merkittävää muutosta Lappeenrannassa on tapahtunut, että varoja kannattaa panostaa lentoliikenteen tukemiseen? Linnoituksen historian havina ja hiekkalinnan läsnäolo tai Pietarin läheisyys eivät turvaa lentoliikenteen menestystä.

Eikä sitä takaa edes kielen murre, vety tai atomi. Mistä täältä löytyy kivenheiton päästä se matkailukohde, josta maksaisit lentoliput ja kaiken sen vaivan? Mielestäni lentoliikenne on jo vanha keksintö.

Etelä-Karjalasta puuttuu matkailualan uusia innovaatioita ja aitoa yhteistyötä. Lappeenrantaa lähimpänä olevat viime vuosien innovaatiot ovat Rantasalmelle rakennettu Hotel & Spa Järvisydän ja Helsingin saunaravintola Löyly. Toiminnan jatkumiseksi Järvisydän tarvitsee vähintään 60 kylpijää päivässä ja Löyly ison puisen terassin.

Kilpailuedun puutteen seurauksena Lappeenrannan lentokenttähanke tarvitsee matkustajaennätyksen vuosiksi eteenpäin. Toimintakulttuuriltaan koko sekamelska muistuttaa jäähallihanketta. Seiniin on investoitava valtava määrä rahaa ja valmista ei tule, ellei joku ota riskiä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu