Lapsiystävällinen Lappeenranta, onhan vielä?

Lähikouluun pääsee pyörällä. Kuvituskuva. Arkisto/Tuire Punkki

Kansan kanta

Syntyvyys laskee ja lapsia on tulevaisuudessa entistä vähemmän. Tätä silmälläpitäen Lappeenrannassa tehdään kiivaasti kouluverkkouudistusta. Tarkastelujakso on v. 2040 asti.

Missä on se kristallipallo, josta näkyisi syntyvyys ja lasten lukumäärä v. 2040 mennessä? Konsulttiyhtiölläkö? Tuskin. Tästä kouluverkkouudistuksesta pitäisi päättää tämän kevään aikana, kaupunginhallitus 14.4. ja valtuusto 27.4. On liian kiereä aikataulu.

Minusta tarkastelujakso olisi noin 10-15 vuotta ja pitäisi tehdään harkiten johtopäätöksiä kouluverkon supistamisesta. Suuret kouluinvestoinnit vielä mietintämyssyyn.

Kovasti ihmettelen, että meille päättäjille annetaan vain yksi virkamiesten laatima malli millä mennään eteenpäin. Eipä liene vaikeaa arvata, että tarkastelun keskiössä on pienet koulut haja-asutusalueilla ja niiden lakkauttaminen.

Joutsenossa Ravattilan, Parjalan ja Pupin koulut lakkautetaan, Nuijamaalle ei tehdä uutta koulua jne. En ymmärrä, ettei nähdä pienten koulujen etua tässä asiassa. Kyläkouluun lapset voivat mennä kävellen tai pyörällä, ei tarvitse kuljettaa, kuljetuskustannukset säästyvät.

Lapsille ei tule liian pitkiä koulupäiviä ja ehtii vielä harrastamaankin. Lasten ei tarvitse odottaa talvella yksin pimeässä koulukyytiä, jota ei kenties tulekaan, kuten Nuijamaalla kävi.

Joutsenossa Ravattilan koulu, Parjala ja Pulp ovat terveitä kouluja, ei sisäilmaongelmia. Nuijamaa tarvitsee uuden koulun, koska oppilaille tulee kuljetuksen vuoksi liian pitkä koulupäivä. Muutkin pienet koulut pitää nähdä mahdollisuutena eikä uhkana. Nämä koulut ovat oppilaan paremmin huomioivia kuin isot massakoulut keskustassa.

Korvenkylän koulu on tarpeen, koska on kaukana muista kouluista, ja koululaiset voivat opiskella omassa kunnassa ja näin myös valtionapu säilyy meillä. Tämä lähikouluhan on suunnitelman mukaan luontoon erikoistuva koulu. Tällaisia tarvitaan.

Uusien koulujen rakentamista pitää tarkkailla kriittisesti, ja onneksi kaukokatseisesti nämä koulut suunnitellaan muuntojoustaviksi, eli tilat elävät oppilasmäärän mukaan. Myös tilaelementit on varteenotettava vaihtoehto. Nykyään ne ovat hyvin tehtyjä ja laadukkaita.

Minkä kokoinen koulu tarvitaan Lauritsalaan, vai voisiko miettiä, että Kaukas säilyy ja Pontuksen kouluun mahtuu lisää oppilaita, palikat voi vielä järjestää uuteen malliin, jos niin halutaan.

Sammonlahteen tulee uusi koulu. Siitähän oli arkkitehtuurikilpailukin. Koulun kokoa tarkastellaan kuitenkin vielä kriittisesti, josko pienempi riittäisi?

Se mitä tarvitaan, on asialliset, terveelliset ja turvalliset tilat ja luokkahuoneet, jossa on oikeat seinät ja mielellään oppilaan oma tukikohta, pulpetti.

Kouluverkkotarkasteluun tarvitaan vaihtoehto B. Asiaa pitää miettiä lasten eli oppilaiden kannalta, raha ei saa olla pelkästään ratkaiseva tekijä tässä asiassa. Kaupunki on kokonaisuus, jossa hallinnollisesti on määritelty lakisääteiset toiminnot. Kaupingin taloutta on hyvä tarkastella kokonaisvaltaisesti, mikä on ydintoimintaa ja mistä on syytä luopua.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu