Rahan Perässä

Hallitus pakotetaan uusiin menoleikkauksiin

Uudet menoleikkaukset ja arvonlisäveron korotukset ovat tulossa vuoden vaihteessa. Kansainväliset ja kotimaiset tutkimuslaitokset ovat yksimielisiä siitä, että Kreikasta alkanut talouskriisi on vaihtunut pankkikriisiksi, joka uhkaa levitä kaikkiin teollisuusmaihin. Jokainen eurooppalainen valtio varautuu nyt talouden notkahdukseen. Suomen Pankki varoittaa talousongelmista ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sdp.) myötäili varoitusta eilen. Hallituksella on kassakaapissa talouden hätäohjelma, joka sisältää menoleikkauslistat, arvonlisäverojen uudet korotukset ja hätärahoituspaketin kotimaisten pankkien pääomien turvaamiseksi. Viime lamassa 1990-luvulla valmistauduttiin lapsilisien maksatuksen keskeyttämiseen ja virkamiesten palkkojen leikkauksiin.

Eurokansalaisten ja poliittisten päättäjien välinen kuilu on revennyt yhä leveämmäksi viime kuukausina. Poliitikot eivät ole pystyneet tekemään uskottavia päätöksiä Euroopan velkakriisin saamiseksi hallintaan.

Ratkaisuja tehdään aina viimehädässä ja niiden vaikutukset yltävät vain muutaman päivän tai kuukauden eteenpäin. Kansalaisten tyytymättömyys ja poliittinen raivo (http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/09/20/nyt-mitta-on-taynna-...

) ovat tosiasioita kaikissa EU:n jäsenmaissa. Tämä on laskenut talouspolitiikan uskottavuutta, mikä näkyy korkomarkkinoilla, osakkeiden laskuna ja euron arvon putoamisena.

Kreikan valtiontalouden kriisistä alkanut vyöry on muuttunut ranskalais-saksalaiseksi pankkikriisiksi, jonka vaikutukset leviävät pankkimarkkinoiden kautta koko euroalueelle. Myöskään euron ulkopuoliset maat kuten Englanti, Tanska ja Ruotsi eivät ole säästyneet ongelmilta.

Tärkein vaalivaltti on hävinnyt

Viime eduskuntavaalien tärkein talouspoliittinen teema oli talouskasvu ja budjettileikkaukset. Kokoomus ajoi leikkauslinjaa ja demarit uskoivat talouskasvun ehkäisevän budjettisupistusten tarpeen. Valtion ensi vuoden budjetti (http://budjetti.vm.fi/indox/tae/2011/vm_2011.html )

on rakennettu talouskasvun ja yllätyksettömän tulevaisuuden varaan.

Euroopan keskuspankki, Euroopan komissio, Kansainvälinen valuuttarahasto, Suomen Pankki (http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/09/19/valtioiden-velkakrii...

) ja kaikki keskeiset kotimaiset taloustutkimuslaitokset (http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Etla+Suomen+kasvu+on+hiipunut+maailman...

) ovat yksimielisiä siitä, ettei odotettua talouskasvua ole tulossa. Taloudellinen toimeliaisuus lisääntyy vain rahtusen tai supistuu. Suomi on nyt samassa veneessä (http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/09/19/liikanen-suomi-ei-ol...

) muiden euromaiden ja useimpien läntisten teollisuusmaiden kanssa.

Salainen B-suunnitelma

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) ja valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sdp.) hallitus on jo laatinut B-suunnitelma (http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Urpilainen+Talousromahduksen+varalle+o...

), joka otetaan käyttöön talouskasvun taittuessa kokonaan ja pankkikriisin uhatessa Suomessa. Suunnitelma aiotaan julkistaa siinä vaiheessa, kun ”yleinen mielipide on kypsä rajuihin toimenpiteisiin”. Näin toteaa valtiovarainministeriön budjettivirkamies.

Asiantuntijoiden mukaan (http://www.talouselama.fi/uutiset/jutan+hirmuhyppy+kohti+tasaveroa/a6897...

) hallituksen olisi helpointa koota lisärahoitusta korottamalla arvonlisäveroa. Urpilainen vastusti arvonlisäveron korottamista demarien vaalikamppailussa, koska alv:n korotus koskettaisi kaikkia kansalaisia.

Alv on tasavero, jota demarit eivät tue ideologisista syistä. Talouden realiteetit ja nopeasti lisääntyvä valtion rahantarve sanelevat kuitenkin päätökset ja poliittiset aatteet jäävät taka-alelle.

Urpilaisen B-suunnitelma on toistaiseksi salainen ja siksi sen sisällöstä on tiedossa vain palasia (

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/09/21/tallainen-olisi-suom... ).

Valmiuslait ovat valmiina

Hallituksella on myös mahdollisuudet määrätä poikkeuksellisia toimenpiteitä, jos maan taloutta uhkaavat ulkopuoliset häiriöt. Niihin kuuluvat myös taloudelliset kriisit ja niistä johtuvat selkkaukset.

Valmiuslait (http://fi.wikipedia.org/wiki/Valmiuslaki ) saadaan täytäntöön presidentin asetuksella muutamassa tunnissa, jos hallitus niin haluaa. Käytännössä valmislain avulla hallitus voi puuttua ja määrätä kaikesta taloudellisesta toiminnasta, jos kriisi äityy riittävän pahaksi.

Valmiuslain turvin voidaan

• säätää valuutta- ja jalometallisäännöstely

• määrätä ulkomaiset saamiset kotiutettaviksi

• valvoa ja säännöstellä pankki- ja vakuutustoimintaa,

• määrätä rahoitusmarkkinoilla ja vakuutustoiminnassa noudatettavista koroista,

• määrätä indeksiehtojen käytön rajoituksista

• määrätä luotonantoa ja niiden vakuuksia sekä Suomessa asuvan talletuksia ja muita yleisöltä vastaanotettuja takaisinmaksettavia varoja koskevista velvoitteista ja rajoituksista

• määrätä luotto- ja rahoituslaitosten, rahastoyhtiöiden ja sijoituspalveluyritysten sekä vakuutus- ja eläkelaitosten sijoituksia koskevista velvoitteista ja rajoituksista

• määrätä arvopapereiden liikkeeseenlaskua, kauppaa ja välitystä sekä henkivakuutusten myöntämistä ja välitystä koskevista rajoituksista, kuten arvopapereiden kaupan rajoittamisesta tai kieltämisestä ja sijoitussidonnaisten henkivakuutusten myöntämisen rajoittamisesta tai kieltämisestä

• määrätä maksuliikettä koskevista rajoituksista, kuten tilisiirtojen rajoittamisesta tai kieltämisestä

• määrätä arvopaperikaupan selvitystoiminnan ja arvo-osuusrekisterin toiminnan keskeyttämisestä tai rajoittamisesta

• määrätä poikkeuksia luottolaitoksille, sijoituspalveluyrityksille sekä vakuutus- ja eläkelaitoksille säädetyistä vakavaraisuusvaatimuksista

• määrätä luotto- ja rahoituslaitosten, sijoituspalveluyritysten, rahastoyhtiöiden, arvopaperipörssin, arvopaperikeskuksen ja optioyhteisön sekä vakuutus- ja eläkelaitosten kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä sekä tervehdyttämisestä, selvitystilasta ja konkurssista

• määrätä poikkeuksia talletussuojarahastoa, sijoittajien korvausrahastoa, kirjausrahastoa ja selvitysrahastoa koskevista velvoitteista, kuten poikkeuksia velvollisuudesta kartuttaa rahastoja tai velvollisuudesta maksaa korvauksia rahaston varoista

• määrätä muista luotto- ja rahoituslaitosten, rahastoyhtiöiden ja sijoituspalveluyritysten sekä muiden rahoitusmarkkinoilla toimivien toimintaa ja hinnoittelua koskevista kielloista, poikkeuksista ja rajoituksista

• määrätä poikkeuksia vakuutus- ja eläkelaitosten vastuuvelan ja eläkevastuun laskemista ja kattamista koskevista vaatimuksista

• määrätä poikkeuksia henki- ja vahinkovakuutussopimusten voimassaolosta, ehdoista ja takaisinostosta sekä vakuutusmaksuista ja -korvauksista

• määrätä sellaisten korvauksien maksamisesta johtuvien kustannusten tasoittamisesta vakuutuslaitosten kesken, jotka on jouduttu maksamaan sopimusehtoja laajemmin

• määrätä muista vakuutus- ja eläkelaitosten sekä muiden vakuutusalalla toimivien toimintaa koskevista kielloista, poikkeuksista ja rajoituksista

• myöntää tietyin rajoituksin vakuutusyhtiöiden vakuutuksille valtion takauksen, jos kohde on Suomelle merkittävä liikenneväline tai siinä kuljetettava tärkeä tavara

• laajentaa tarvittavissa määrin valvontaviranomaisten toimivaltaa

Rahan Perässä

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet