Paikalliset

Keisari tykästyi pieneen puutaloon – Tätä et tiennyt Lappeenrannan historiasta

Janne Koivisto

Jos saat kutsun Etelä-Karjalan liittoon, kannattaa mennä. Siellä järjestetään kilpailuja, joissa on hyvät palkinnot.

Yksi palkinto oli parin tunnin historiallinen kaupunkikävely erikoissuunnittelija Anu Talkan kanssa.

Yksityinen ekskursio pysähtyi pidemmäksi aikaa Kirkkokadun ja Raastuvankadun risteykseen, jossa seisoo tyhjillään huomaamaton vaalea kivitalo.

Kivitaloa ennen kulmauksessa sijaitsi ravintoloitsija Elise Fontellin puutalo. Sitä kutsuttiin myös keisarin taloksi, koska Aleksanteri III yöpyi talossa kahdella vierailullaan 1885 ja 1891.

Kansan mieliin jäi erityisesti ensimmäinen vierailu, jonka aikana keisari seurasi sotaleiriä nykyisen Prisman tuntumassa ja vihki käyttöön rautatien.

Vierailu oli suuri mediatapahtuma. Lappeenrantaan akkreditoitui yli sata toimittajaa.

Fontellin talo ei prameillut koollaan. Se olisi mahtunut Talvipalatsin tai Katariinan palatsin yhteen saliin, mutta keisari tykästyi taloon.

Talo oli sisustettu keisaria varten, ja vierailun jälkeen hän vaati, että sisustus oli säilytettävä sellaisenaan.

Vallankumouksen aikaan Pietarissa väläytettiin, että keisarin kannattaisi siirtyä väliaikaisesti Lappeenrantaan.

Mene ja tiedä, olisiko keisariperhe jäänyt henkiin, jos keisari olisi tullut Fontellin talon suojiin.

Venäjän vallankumousten ja Suomen itsenäistymisen jälkeen keisarin talo siirtyi valtion rikkihappotehtaan omistukseen. Se paloi 1929.

– Olisi aika hulppeaa, jos tässä olisi vielä keisarillinen residenssi, Anu Talka huokaisee talon edessä.

Se olisi epäilemättä kaupungin suosituimpia nähtävyyksiä.

Onni onnettomuudessa oli, ettei tulipalo levinnyt vuonna 1829 valmistuneeseen puiseen raatihuoneeseen. Lappeenranta sai aikanaan rakentaa raatihuoneen puusta poikkeusluvalla, koska kaupungin katsottiin olevan niin köyhä, ettei kiviseen raatihuoneeseen ollut varaa.

Palon jälkeen rikkihappotehdas rakensi tontille nykyisen kivitalon, jonka suunnitteli Lars Sonck. Se valmistui 1931.

Sota-aikaan talo palveli suojeluskuntatalona ja lottakahvilana. Tästä käytöstä muistuttaa viereinen lottamuseo ja vastapäinen lottapatsas, joka oli Suomessa ensimmäinen laatuaan.

Sotien jälkeen suojeluskunnat luokiteltiin fasistiseksi järjestöksi. Järjestön omaisuus siirrettiin kiireesti muiden nimiin, jotta se ei joutunut Neuvostoliitolle.

Niin kivitalo päätyi Lappeenrannan sotaorpojen ja sotaleskien säätiölle.

Viimeksi talossa oli vuokralla Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveystoimen hallintoväkeä. Nyt se odottaa uutta käyttöä ja remonttia.

 

Päivitetty 17.3.2014: Kansan mieliin jäi erityisesti ensimmäinen eikä jälkimmäinen vierailu.

Tiesitkö tämän?Näin kauppiaatkikkailivat

1800-luvun alussa puolet lappeenrantalaisista kauppiaista oli naisia. Tämä johtui siitä, että naiset oli halvempi ostaa vapaaksi maaorjuudesta kuin miehet. Niinpä miehet ostivat vaimonsa vapaiksi ja kävivät kauppaa heidän nimissään.

Lappeenrantalaiset kauppiaat vaurastuivat jo 1800-luvulla venäläisten ansiosta. Osa paikallisista kauppiaista toimi bulvaaneina venäläisille kauppiaille, koska porvarisoikeudet maksoivat Lappeenrannassa vähemmän kuin Pietarissa.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat

AutonOsat24.Fi