Puheenaihe

Joka neljäs hyväksyy virkamiehen lahjonnan – alle 30-vuotiaat ovat muita alttiimpia rahan tarjoamiseen

Kuvituskuva.

Riitta Ketola

Selvä enemmistö suomalaisista ei hyväksy missään tilanteessa sitä, että tarjoaisi virkamiehelle rahaa, lahjaa tai vastapalvelusta selviytyäkseen hankalasta tilanteesta.

Tämä suhtautuminen pätee niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

Kunnallisalan kehittämissäätiön (Kaks) kyselytutkimukseen vastanneista 74 prosenttia torjuu lahjonnan.

Viidesosa vastaajista voisi ajatella tarjoavansa rahaa lahjan jossain tilanteessa.

Enemmän kuin neljännes eli 29 prosenttia vastaajista taasen tohtisi luvata jonkinlaista vastapalvelusta seuraamuksen välttämiseksi tai saadakseen itselleen suotuisan päätöksen.

 

Iän lisääntyessä kriittisyys virkamiehen lahjontaa kohtaan kasvaa.

Nuoret, 18–30-vuotiaat, ovat selvästi alttiimpia sietämään viranhaltijan lahjonnan ainakin jossakin tilanteissa.

Yli kolmannes nuorista näkee rahan tarjoamisen viranomaiselle hyväksyttävänä ainakin joskus, mikäli tavoitteena on välttää ikävä seuraamus tai saada suostumus.

Ikääntyneistä, yli 60–vuotiaista, näin ajattelee vain yksi kymmenestä.

Ero näkyy myös miesten ja naisten välillä. Miehistä joka neljäs hyväksyy rahan ja lahjan tarjoamisen, naisista vain joka kuudes.

 

Kaikkien puolueiden kannattajista enemmistö tuomitsee rahan, lahjan tai vastapalveluksen tarjoamisen viranomaiselle kaikissa olosuhteissa.

Kuitenkin vihreiden tukijoista neljännes, 26 prosenttia, ilmoittaa, että rahan tarjoaminen on joskus hyväksyttävää ja reilu kolmannes, 35 prosenttia, on ymmärtävä vastapalvelukselle.

Keskimäärää enemmän tuomitsevia mielipiteitä on vasemmistoliiton, keskustan ja kokoomuksen kannattajien keskuudessa.

 

Koulutustaso on yhteydessä näkemyksiin. Mitä enemmän koulutusta sitä useammin tuomitaan lahjuksen tarjoaminen.

Akateemisen tutkinnon suorittaneista kuudesosa eli 15 prosenttia hyväksyy rahan tarjoamisen ainakin joskus, kun korkeintaan ammattitutkinnon suorittaneista neljännes eli 24 prosenttia antaisi luvan tyrkyttää viranhaltijalle rahaa jossakin kiusallisessa tilanteessa.

 

Lahjuksen antaminen ja ottaminen on yleensä rikos missä päin maailmaa tahansa, Kunnallisalan kehittämissäätiö muistuttaa tiedotteessaan.

Lahjuksen antaja tarjoaa tai antaa lahjottavalle jonkin edun saadakseen tämän suosimaan itseään. Etuus voi olla muutakin kuin rahaa, esimerkiksi vastapalvelus tai lahja.

Lahjonta on yksi korruption muoto. Korruptiolla tarkoitetaan vallan väärinkäyttöä omaksi eduksi.

Suomalaiset törmäävät harvoin korruptioon omassa arjessaan, sillä jokapäiväisessä elämässä ilmenevää lahjontaa tulee tietoon varsin vähän.

 

Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen aineisto on koottu Gallup Kanavalla joulukuun alussa. Haastatteluja tehtiin 1 098, vastaajat olivat 1879 -vuotiaita.

Tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Tiedätkö sinä, kuinka työnantajasi suhtautuu kiusaamiseen tai lahjontaan? – "Vilpitön halu toimia oikein puuttuu monelta yritykseltä"8.12.2019 20.45

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat