Puheenaihe

Päärautatieasemaa haviteltiin Pasilaan jo sata vuotta sitten – Eliel Saarinen halusi Helsingistä samanlaisen suurkaupungin kuin Berliini

Laura Kolbe ei usko, että Helsingin keskusta siirtyy Pasilaan.

Jukka Hämäläinen

Arkkitehti Eliel Saarinen laati vuonna 1918 osin yhdessä Bertel Jungin kanssa Suur-Helsingin asemakaavan, jossa päärautatieasema oli siirretty Pasilaan.

Vaikka Saarisen piirtämä nykyinen rautatieasema oli tuolloin vasta rakenteilla, arkkitehti näki keskustan jo tukkoiseksi, ja kiskot eristivät Töölön ja Kallion hankalasti toisistaan.

 

Hallitsemattomasti laajeneva Helsinki tarvitsi kipeästi suunnitelmaa ja visiota tulevaisuutta varten. Samaan aikaan Keski-Euroopan suurkaupunkihaaveet rantautuivat Suomeen.

Huomattava liikemies Julius Tallberg ajoi keskusrautatieaseman siirtämistä Fredriksbergiin eli Pasilaan ja Töölönlahden täyttämistä. Hän lupautui kustantamaan uuden asemakaavan ja lahjoittamaan sen kaupungille 60-vuotispäivänään.

 

Koska Helsingissä ei ollut leveää jokea tai korkeaa kukkulaa, kuten monissa muissa Euroopan kaupungeissa, Saarinen halusi maamerkiksi pohjoiseen vievän valtakadun, "avenyyn".

– Me tahtoisimme Suur-Helsinkiin keskuskadun, joka suuruussuhteillaan ja kauneudellaan antaisi Suomen metropolille rakennustaiteellisen selkärangan, arkkitehdit perustelivat.

 

Arkkitehdit tiedostivat, että idea oli räväkkä.

– Tuleeko tämä suurisuuntainen aate ainoastaan jäämään paperille, he pohdiskelivat.

Niinhän siinä kävi – suunnitelmasta ei sellaisenaan toteutunut juuri mitään.

 

Istumme kaupunkihistoriaan perehtyneen Helsingin yliopiston professorin Laura Kolben kanssa keskustakirjasto Oodin terassilla. Valkoisina hohtavat Triplan rakennukset näkyvät hyvin keskustaan asti.

Kolbea kutkuttaa ajatus, että Saarisen kaava olisi toteutunut.

– Olisimme saaneet Töölönlahden tilalle upeaa 1910-luvun arkkitehtuuria. Helsingistä olisi tullut yhtä komea ja urbaani kuin Berliinistä, hän maalailee.

Töölönlahden täyttö ei olisi ollut Kolben mielestä mikään menetys.

– Puolet nykyisestäkin keskustasta on rakennettu täyttömaalle, hän muistuttaa.

 

Miksi Saarisen kaava ei sitten toteutunut? Taustalla vaikuttivat rahapula ja varovaisuus, mutta Kolbe kytkee lopputuloksen myös politiikkaan.

– Eliitin idea oli tehdä Helsingistä eurooppalainen suurkaupunki. Valtaväyläkin piti nimetä Kuningasavenueksi.

Työväenliikkeen nousu ja tasavaltalaisten voittokulku kaatoivat lopulta kuningashankkeen, joka oli muutenkin hataralla pohjalla Saksan vallankumouksen takia.

– Nyt meillä on kansalaisten keskusta: hajallaan ripoteltuna eri tyylisiä rakennuksia eri aikakausilta. Kun tuon tänne ulkomaisia ryhmiä, esittelen heille, että tässä on Suomen tasavallan visuaalinen kuva.

 

Vertaus osuu, vaikka on Töölönlahden sillisalaatille muitakin syitä. Valtio piti kiinni VR:n perua olevista maa-alueistaan eikä Helsinki päässyt niihin käsiksi.

– Kokonaisvaltaisen suunnittelun aika on tullut vasta nyt ja Helsinki käyttää tilaisuutensa, kaupunginvaltuutettunakin toimiva Kolbe toteaa.

 

Pasilan entinen ratapiha täyttynee tulevaisuudessa tornitaloista. Osa povaa, että Helsingin keskusta siirtyy vihdoin Pasilaan. Kolbe ei siihen usko.

– Vanha keskusta säilyy, hän vakuuttaa.

Kaupunkihistorioitsija sovittelee Pasilan ylle kakkoskeskustan viittaa.

– Aika näyttää, miten Pasila asettuu, hän tuumii.

 

Saarisen kaavan synnystä on jo yli sata vuotta.

– Mutta Helsinki kipuilee edelleen samojen ratkaisemattomien liikenneongelmien kanssa. Vastauksia haetaan keskustatunnelista, kaupunkibulevardeista ja pääradan alittavasta pyörätunnelista, Kolbe listaa.

 

LUE LISÄÄ: Helsingin Uutisten Pasila – pääkaupungin uusi keskusta -erikoisliite on ilmestynyt!

Liite valottaa Pasilan historiaa, nykyhetkeä sekä tulevaisuutta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat

AutonOsat24.Fi